Polarisoitunut yhteiskunta ja polarisoituneet yhteisöt ovat hyvin haavoittuvaisia suurten uhkien keskellä. Polariteettia tulee välttää, jos haluamme, että tulevaisuus on meille hyvä, sanoi kenttäpiispa Pekka Särkiö keskiviikkona Radio Dein ja Kotimaan yhteisessä Piispan kyselytunti -ohjelmassa. Ohjelmaa pääsee kuuntelemaan tallenteena tästä linkistä.
Särkiön mukaan 1960-70-lukujen kulttuuritaistelu on palannut uudessa muodossa ja uusien kysymyksien kanssa.
– Tämä oli vielä vuosi sitten hyvinkin vallitseva näkökulma. Korkean hyvinvoinnin tilanteessa on varaa ja mahdollisuus keskittyä kulttuuritaisteluun.
– Mutta kun maailma pysähtyy vaikka pandemian vuoksi, huomaamme, mitkä ovat elämää kantavia perusasioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä ja joiden osalta kannattaa etsiä yhteiskunnan yhtenäisyyttä, Särkiö sanoi.
Liberaalien ja konservatiivisten kristittyjen väliset kiistat heijastelevat Särkiön mukaan yhteiskunnassa vallitsevaa kahtiajakoa. Lääkkeeksi hän ehdottaa, että myös kirkon sisällä sovellettaisiin ekumeenisen liikkeen toimintatapoja, joissa etsitään aktiivisesti sitä, mikä yhdistää.
Kentäpiispainstituutiota ja sen teologisia perusteita on viime vuosina tutkittu ja aiheesta on keskusteltu myös kirkolliskokouksessa useita kertoja. Särkiö arvelee, ettei ole oikea henkilö vastaamaan tyhjentävästi kysymykseen, miksi näin.
– Taustalla voi olla se, että vapaamielisempi suuntaus Suomessa haluaa löytää muitakin asioita agendalleen kuin vaikkapa avioliittokysymyksen.
Kohu opetti, että täytyy harkita sanojaan
Kenttäpiispa Särkiöltä tiedusteltiin, mitä hän oppi kesällä tapahtuneesta blogikohusta, jossa hän julkaisi Kotimaa24:ssa kirjoituksen, jonka joutui myöhemmin poistamaan.
Blogissa hän käsitteli sellaisia teemoja kuin suomalaisten syntyvyys, marxilaisuus, kulttuurieliitti, avoliitto, sukupuolijako, naisten asema ja lasten painonnousu.
– Kohu opetti, että täytyy harkita sanojaan. Oli hyvä tajuta, että blogisti Särkiön kommentit tulkitaan myös puolustusvoimien kannanotoiksi. Jatkossa olen tarkempi.
Kirjoituksen ydintä, eli huomion kiinnittämistä suomalaisten syntyvyyden laskun huolestuttaviin seurauksiin, Särkiö ei kadu.
– Jos nykyinen suunta jatkuu, se tulee aiheuttamaan suuria hankaluuksia esimerkiksi eläkejärjestelmän ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta. 2040-luvulla suurimpia oikeudenmukaisuuskysymyksiä voi olla se, keitä voidaan auttaa ja keitä ei.
Särkiö käytti blogissaan myös sitaatteja Veikko Huoviselta. Huomio kiinnittyi erityisesti sitaattiin, jossa todettiin, että naisten pitää tehdä lapsia ja hoitaa ne, laittaa ruokaa ja ommella. Häneltä kysyttiin Piispan kyselytunnilla tarkemmin naisten asemasta.
Särkiö painotti, että naisilla on ilman muuta paikka työelämässä ja naisten on saatava edetä kaikkiin tehtäviin yhteiskunnassa.
– Samalla on tärkeää, että kodit ja perheet säilyvät yhtenäisinä ja että lapsilla olisi paikka missä kasvaa.
Särkiö viittasi keskusteluun kunnallisen päivähoidon ja kotihoidon suhteesta.
– Nyt keskustellaan siitä, onko 1–2-vuotiaan tai vielä nuoremman lapsen hyvä olla päivähoidossa, missä korostuu pedagogia eikä niinkään läheisyys ja huolenpito, jotka ovat ominaisia kotihoidolle.
”Jos ei ole korrektia puhua enemmistön kokemuksesta, ollaan väärällä tiellä”
Kenttäpiispa Särkiöltä tiedusteltiin mielipidettä siihen, että kansanedustaja Päivi Räsänen käy poliisikuulusteluissa homonäkemystensä vuoksi.
Särkiö ihmettelee, että esiin on kaivettu yli 10 vuotta vanhoja kirjoituksia, joiden jälkeen laki on muuttunut.
– Mihinkään ihmisryhmään ei voi edes uskonnollisin perustein kohdistaa syytöksiä tai epäilyksiä, joka asettavat heidän ihmisyytensä vaakalaudalle. On oikein, että näitä asioita tutkitaan.
– Samalla on tiedostettava, että uskonnollisilla yhdyskunnilla ja kristityillä voi olla sellaisia näkemyksiä, jotka ovat ajan hengessä epäkorrekteja, mutta silti oikeutettuja ja sallittuja.
Särkiö toivoo, että Räsänen todetaan syyttömäksi.
– Hänet on asetettu aika kohtuuttoman paineen alaiseksi tässä.
Särkiön mukaan perusarvot ovat tärkeitä yhteiskunnan säilymisen ja elinvoiman kannalta.
– Vähemmistön oikeudet tulee ottaa huomioon, mutta jos sen varjolla ei ole enää korrektia puhua siitä, miten enemmistö kokee ja elää, ollaan väärällä tiellä, Särkiö sanoo.
Särkiön mukaan vaatimukset yhtenäistää sotilasvalan ja sotilasvakuutuksen teksti eli poistaa Jumala valasta ja tehdä siitä uskonnoton, nousevat hyvin pienestä vähemmistöstä. Ylivoimainen valtaosa varusmiehistä valitsee valan, vaikka jokainen voisi vapaasti valita myös vakuutuksen.
– Kaikille yhteinen uskonnoton vala ei enää edustaisi vakaumusten tasa-arvoa kuten nykyinen mahdollisuus valita, vaan yksiarvoista uskonnotonta mallia.
Vala on Särkiön mukaan vanhaa, arvostettua perinnettä, joka ohjaa oman henkensä uhalla maata puolustamaan valmistautuvat katsomaan muuhunkin kuin omaan itseensä.
– Uskonnollisille on tärkeää turvautua Jumalaan kriisin keskellä ja heillä pitää olla siihen mahdollisuus jatkossakin, Särkiö sanoo.
Keskiviikkoaamun suorassa Radio Dein lähetyksessä kenttäpiispaa haastattelivat Ruotuväki-lehden päätoimittaja Mikko Ilkko, toimittaja Sanna Ukkola ja Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen. Kyselytuntia isännöi toimittaja Ariel Neulaniemi.
Lue myös:
Kenttäpiispa Pekka Särkiö jatkaa tehtävässään – pääesikunnan päällikkö puhutteli