Kenttäpiispa Pekka Särkiöstä tuli ikämiesten Suomen mestari nykyaikaisessa viisiottelussa

Kenttäpiispa Pekka Särkiö voitti ikämiessarjan viime lauantaina järjestetyissä nykyaikaisen viisiottelun SM-kisoissa. Kuva: Pekka Särkiön albumi

Kenttäpiispa Pekka Särkiö, 57, on voittanut nykyaikaisen viisiottelun ikämiessarjan (Masters-sarja) eli yli 35-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Voitto tuli Hämeenlinnassa lauantaina pidetyissä nykyaikaisen viisiottelun suomenmestaruuskisoissa.

Masters-sarjassa kilpailtiin sadan metrin vapaauinnissa, kalpamiekkailussa, esteratsastuksessa sekä ammunnan ja juoksun yhdistävässä laser-juoksussa.

Särkiö kertoo miespuolisten kilpailijoiden miekkailleen toisiaan vastaan kolme ottelua, mikä tekee jokaiselle yhteensä 24 miekkailuottelua.

Esteratsastuksessa hevoset arvottiin. Ottelijoilla oli 20 minuuttia aikaa tutustua hevoseensa. Ratakorkeus oli 80 senttiä ja esteitä oli 12, sisältäen kolmois- ja kaksoissarjan.

Laser-juoksu kilpailtiin sisäradalla. Tämä merkitsi kolme kertaa 800 metriä juoksua ja kolme kertaa ammuntaa kymmenen metrin matkalta pieneen maalitauluun. Ennen lajissa käytetyn ruutiaseen korvaa nykyisin laser-ase.

– Osakilpailuista voitin uinnin ja ampumajuoksun. Ratsastuksesta sain tasapisteet toiseksi tulleen ottelijan kanssa. Hän puolestaan voitti miekkailun, Särkiö sanoo.

Särkiö kertoo, että kilpailijoita on Suomen nykyaikaisen viisiottelun kilpailuissa vähän. Jokaisessa sarjassa – siis yleisessä ja mastersissa sekä miesten että naisten joukossa – oli vain neljä osanottajaa. Nuorilla vieläkin vähemmän.

– Erikoislajit karsivat osanottoa, Särkiö toteaa.

Kenttäpiispa oli nuorena SM-tason uimari

Särkiö kertoo urheilun ja liikunnan kuuluneen elämäntapaansa lapsesta lähtien. Liikunta on hänelle myös vastapainoa työlle ja tuo mukanaan jaksamista sekä hyvän olon.

– Tärkeintä on liikunnan ilo. Tavoitteellisuus ja kilpaileminen tuovat motivaatiota harjoitteluun. Kristitylle urheilu merkitsee elämän ja vastustajan kunnioittamista sekä Jumalan kiittämistä. Urheilu ei myöskään katso ikää.

Särkiö oli kouluvuosinaan SM-tason uimari. Uinti oli hänen päälajinsa sekä Helsingissä että myöhemmin Sodankylässä asuessa.

– Olen harrastanut lapsena myös yleisurheilua, jalkapalloa HJK:n junioreissa maalivahtina, jonkin verran judoa, laskettelua ja ratsastusta. Ratsastusta aloin harrastaa aikuisena uudelleen 11 vuotta sitten ja kilpailen myös pelkässä esteratsastuksessa. Viisiottelusta innostuin noin vuosi sitten. Miekkailussa olen vielä aloittelija, ja siinä on paljon varaa parantaa.

Sotilaan hyvä kunto on tärkeää myös teknosodan aikakaudella

Vaikka sodan kuva on teknistynyt ja siirtynyt osittain kybertodellisuuteen, sotilasammateissa korostetaan edelleen hyvän fyysisen kunnon merkitystä.

Särkiön mukaan sotilaan toimintakyky on koulutuksessa keskeinen asia ja koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä toimintakyvystä.

– Käytännössä se merkitsee, että sotilas kykenee yhdessä joukkonsa kanssa suorittamaan annetun tehtävän varusteitaan kantaen ja juosten sekä säilyttäen psyykkisen tasapainonsa. Samalla hän on omassatunnossaan vakuuttunut siitä, että päämäärä ja keinot ovat oikeita ja palvelevat yhteistä hyvää.

Uutisten mukaan varusmiesten kunto on 40 vuodessa rapistunut.

– Sitä on seurattu 12 minuutin juoksutestillä ja sen tulokset ovat laskeneet hälyttävästi. Tällä hetkellä keskiarvo on noin 2 300 metriä, kun se 1980-luvulla oli noin 2 700 metriä. Kansanterveydenkin kannalta on välttämätöntä lisätä liikuntaa.

Sotilaspappien työ on Särkiön mukaan osa toimintakyvyn kokonaisuutta erityisesti eettisen toimintakyvyn osalta.

– Epäeettisyys toiminnassa tai sen päämäärissä romahduttaa helposti toimintakyvyn.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.