Juha Pentikäinen tuo kokoamansa Karhun vuosi -näyttelyn Kuusamoon ja Mikkeliin. Hän sanoo, että hautajaisiin liittyy yhä muistumia karhu-riitistä.
– Karhu oli suomalaisten ensimmäinen jumala. Kansanperinteessä ’hänellä oli enemmän nimiä kuin vuodessa päiviä´, professori Juha Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen toteaa, että nykyisiin hautajaisiin liittyy yhä muistumia muinaisista karhun peijaisista.
Karhun (Ursus arctos) satoja lisänimiä käytettiin kiertoilmaisuna, koska karhun nimeä ei turhaan saanut lausua. Nimi saattoi manata metsän omenan, ohdon, paikalle.
Tunnetuin karhu-jumaluudesta kertova teema nykyihmiselle on amerikansuomalaisen Jean Untinen-Auelin kirjasarja Luolakarhun klaani.
– Ranskassa onkin luolakarhun luolan lähettyville rakennettu kirkko, Pentikäinen toteaa.
Pentikäinen on saanut tutkimuksistaan karhuprofessorin arvonimen. Hänen johdollaan on koottu aiheesta kaksi näyttelyä, Karhun kannoilla ja Karhun vuosi. Jälkimmäinenon esillä Itä-Suomessa puoli vuotta elokuusta helmikuun loppuun.
Hautajaiset olivat häät
Karhu on ollut muinaissuomalaisille pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin.
– Pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset ovat katselleet taivaalta karhua, Pentikäinen sanoo ja viittaa Ison karhun tähtikuvion seitsemään kirkkaimpaan tähteen, Otavaan.
Karhu on tarinan mukaan laskettu taivaalta Otavan tähtikuviosta. Usean pohjoisen kansan mytologiassa karhu on ihmisen sukua, ja ehkä myös muinaiset suomalaiset ajattelivat näin.
Pyydystetyn karhun kunniaksi järjestettiin juhlat, peijaiset, joilla karhu pyrittiin palauttamaan uuteen elämään. Karhun hautajaiset olivat samalla karhun häät, koska karhu on kotoisin taivaasta.
– Karhunpeijaisissa syötiin kaikkia karhun osia. Tästä periytyy suomalaiseen hautajaiskulttuuriin se, että niissä syödään niin paljon. Hautajaisissa syödään yhä muinainen karhu. Etenkin maalla vielä 1950–60 -luvuilla teurastettiin nauta hautajaisiin ruuaksi, jolloin naudan osia syötiin kuin karhua peijaisissa, Juha Pentikäinen kertoo.
Karhu on läsnä monin tavoin edelleen. Se on Satakunnan vaakunaeläin ja esiintyy myös Porin, Lapuan ja Euran vaakunassa. Karhuaiheista nimistöä ja karhupatsaita on kaikkialla. Esimerkiksi Kouvola-nimen perusmuoto kouvo tarkoittaa karhua.
Juha Pentikäisen johdolla koottu Tampereen museokeskus Vapriikin
Karhun vuosi -näyttely on avoinna Kuusamon Heikkilän Kiitämän kulttuurikeskuksessa 5. 8.–31.10. ja Mikkelin Kyyhkylässä 5.11.2011.– 29.2.2012.