Kalliala: ”Syrjään jätettyjen suuri enemmistö vanhusten joukossa”

Vanheneminen Suomessa merkitsee uhanalaisuutta ja altistaa turvattomuuden kokemukselle, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala totesi puheessaan Kirkon diakonian päivillä.

Lähes tuhat kirkon diakoniatyöntekijää, luottamushenkilöä ja vapaaehtoista on kokoontunut Turkuun 22.–24.9. Kalliala puhui päivien avajaisissa torstaina.

Piispa huomautti, että Suomen monikulttuurisuus ei ole vain kulttuurien, etnisyyksien ja uskontojen tuonnin varassa, vaan maa on täynnä erilaisia kokemuskokonaisuuksia. Pahimmillaan paremmin toimeentulevien ja haavoittuvammassa asemassa olevien väliin avautuvat solidaarisuusvaje ja empatiakuilu.

Kalliala totesi, että vanhuspalveluihin syntyy lähitulevaisuudessa alue, johon apu ei ulotu. Hänen mukaansa diakoniaa tarvitaan nyt siellä, missä pyritään ratkaisemaan suurta yhteiskunnallista rakenteellista ongelmaa.

– Syrjään jätettyjen tai hädin tuskin mukaan kelpuutettujen suuri enemmistö löytyy vanhusten joukosta.

Kalliala totesi, että koska vanhusten tarvitsemaa tukea, apua ja hoivaa ei voida pian ratkaista palveluja lisäämällä, asiaan voidaan vaikuttaa vain yleisellä liikekannallepanolla, välittämisen vallankumouksella. Se merkitsee, että hyvinvoivaa yhteiskuntaa ei enää yritetä rakentaa kokoamalla kansalaisilta pelkästään taloudellisia panoksia.

Diakoniaa ei Kallialan mukaan tarvitakaan nyt ensisijaisesti suorassa auttamisessa, vaan välittämisen organisoinnissa.

– Kysymys on niin syvästä kulttuurisesta uudelleen orientoitumisesta, että sitä on tosiaan paikallaan nimittää vallankumoukseksi.

Kallialan mukaan diakonia voi vaikuttaa kulttuuriin olennaisesti. Ensiksi se tuottaa turvallisuutta niille, jotka sen myötä tulevat autetuiksi. Toiseksi diakonia voi lisätä yhteiskunnan yleistä turvallisuutta lieventäessään syrjäytymistä ja tunnetta siitä, ettei tämä ole minun yhteiskuntani. Kolmanneksi diakonia voi piispan mukaan tuottaa kokemusta yhteisestä toiminnasta ja yhteisistä päämääristä.

– Kokemus samassa veneessä olemisesta on mahdollinen myös avoimesti monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Arkistokuva: Jani Laukkanen / Kirkon kuvapankki

Lue myös:

Diakoniabarometri: Turvapaikanhakijoiden kohtaaminen onnistui

Edellinen artikkeliEtiopian ortodoksien Meskel-juhla ensimmäistä kertaa Suomessa
Seuraava artikkeliEssee: Jos ei vihi sateenkaariparia, syyllistyykö syrjintärikokseen?

Ei näytettäviä viestejä