Juhannus on erikoinen juhla. Se on suomalaisille rakas, mutta lukuun ottamatta muita Pohjoismaita ja Viroa, sitä ei juuri tunneta muualla. Ei ainakaan sellaisena kuin meillä.
Erikoisen suomalaisesta juhannuksesta tekee ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin se on virallinen kirkollinen juhlapäivä. Jos ottaa huomioon suomalaisten juhannuksenviettotavat, ei sitä ulkopuolinen uskoisi kristilliseksi juhlaksi.
Juhannuksessa painottuvat keskikesän valon ja luonnon juhlinta. Kokko, sauna, tanssit, grillaus ja kokoontuminen veden äärelle ilmentävät tapakulttuuriamme. Kansauskomusten loitsut ja tavat puolisonennustamisineen ovat leikillisesti läsnä edelleenkin.
Juhannus ei ole enää aikoihin, jos koskaan, ollut kirkossa käymisen huippupäiviä. Paikallisia poikkeuksiakin varmasti on.
*
Toinen erikoisuus on, että useimmat suomalaiset tietävät, että juhannus on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan, ja sitä vietetään hänen muistokseen.
Vaikka kristillinen tietämys tässä kohdin on suuri, ei siitä seuraa isojen joukkojen käytäntöä. Poikkeuksen tekevät joidenkin seurakuntien kokkojuhlat sekä erityisesti esikoislestadiolaiset, helluntailaiset ja vapaakirkkolaiset, joiden kaikkien alakulttuuriin kuuluu kokoontuminen yhteen juhannuksena.
Juhannuksen nimikkohenkilö syntyi Raamatun mukaan tasan puoli vuotta ennen Jeesusta. Johannes Kastajan muistopäivä on kristikunnassa 24. kesäkuuta, mutta Suomessa ja Ruotsissa juhannuspäivän ajankohdaksi on vakiintunut lauantai lähelle kesäpäivän seisausta. Niinpä juhannus sijoittuu välille 20.–26.6.
*
Juhannus paljastaa myös suomalaisen juhlakulttuurin erityispiirteen. Meillä on tapana ikään kuin juhlia etukäteen, aattona. Juhannusta, uutta vuotta, joulua ja vappua juhlitaan ennalta. Jostain syystä pääsiäisellä ei ole aattojuhlaa.
Juhannus on yhtä kaikki tärkeä suomalaista elämänmuotoa rytmittävä juhla. Jollain tavalla me elämme vuosittain sykliä, jonka ääripäät ovat joulu ja juhannus.
Kirkollinen perinne ei pidä juhannusta kaikkein tärkeimpänä juhlana, vaan rakentaa itseymmärryksensä joulun, pääsiäisen ja helluntain varaan.
*
Juhannus on myös yhteiskunnallinen juhlapäivä, sillä se on Suomen lipun päivä. Tämä lisää omalla tavallaan päivän sisällöllistä sekavuutta.
Juhannuksessa on siis elementtejä mihin tarttua. Ja monta syytä juhlia.
Kotimaan pääkirjoitus 22.6.
Kuvat: Olli Seppälä