Kanttorien rajaaminen valmisteilla olevan diakoniviran ulkopuolelle herättää närää kanttoreissa.
Diakonivirka olisi uusi vihkimysvirka, johon vihittäisiin diakoniatyöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä, lähetyssihteereitä, varhaiskasvatuksen ohjaajia ja lapsityönohjaajia. Ulkopuolelle jäisivät kanttorit ja lastenohjaajat.
Kanttorien asemasta kirkossa keskustellaan valtakunnallisilla kanttoripäivillä, jotka kokoavat kirkkomusiikin ammattilaisia Ouluun ensi viikolla.
– Päivillä pohditaan kanttorin asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Kärjistettynä voisi kysyä, onko kanttorille tilaa tulevaisuuden kirkossa, kirkkohallituksen musiikin asiantuntija Teija Tuukkanen sanoo.
Oulun tuomiokapitulin musiikista vastaava hiippakuntasihteeri Raimo Paaso kertoo olevansa luottavainen sen suhteen, että musiikkia kaivataan kirkkoihin myös jatkossa. Kanttorien rajaaminen diakoniviran ulkopuolelle on kuitenkin herättänyt kanttorien keskuudessa kysymyksiä siitä, eikö kanttorien työtä pidetä hengellisenä työnä.
– Siitä kanttoripäivillä keskustellaan. Minulla on sellainen tunne, että kanttorien mielestä työ on hengellistä, Paaso sanoo.
Kanttoripäivien teema on tänä vuonna oululaisen sananparren mukaan: ”Alakko nää mua”. Oulun ulkopuolella teema saattaa vaatia selityksen. Paaso kertoo, että kysymyksessä on eräänlainen tervehdys.
– Eniten sitä käyttävät lapset, kun he menevät hakemaan naapurista kaveria, hän sanoo.
Teija Tuukkanen vahvistaa saman.
– Se tarkoittaa suunnilleen sitä, että onko mukana tai pääseekö mukaan, Tuukkanen kuvailee.
Kirkon eri työalojen edustajat kommentoivat uutta diakonivirkaa torstaina 29.1. ilmestyvässä Kotimaassa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös: