Heränneiden Hengellinen Kuukauslehti on ollut jyrkästi kirkollinen jo 130 vuotta

Suomen toiseksi vanhin yhä ilmestyvä aikakauslehti Hengellinen Kuukauslehti ilmestyi ensi kertaa 130 vuotta sitten. Tämän herännäisyyden eli körttiläisyyden äänenkannattajan perusti tammikuussa vuonna 1888 tuolloinen Kiuruveden pitäjänapulainen Wilhelm Malmberg, joka tunnettiin sittemmin nimellä Malmivaara.

Lehti, jonka ”kanta on oleva jyrkästi kirkollinen ja sisällys kansantajuinen”, alkoi ilmestyä yhteiskunnallisena murrosaikana. Vapaakirkollisuus ja kansallismieliset aatteet levisivät, ja samalla ”ukkojen aikaan” jähmettynyt herännäisyys oli alkanut Malmivaaran johdolla virkistyä.

Lehden alkutaivalta hallitsi vahva kritiikki, joka oli suunnattu paitsi vapaakirkollisia myös lestadiolaisia kohtaan, kirjoitti Niilo Pesonen Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhlakirjassa vuonna 2012. Pesosen mukaan kyse oli paitsi herännäisyyden puolustamisesta kuohuvina aikoina myös Malmivaaralle tärkeän kirkollisuuden korostamisesta.

Nyt lehden 130-vuotisjuhlavuotta vietetään kuitenkin teemalla ”Katsomaan avaralle”.

– Juhlavuoden aikana lehdessä pyritään katsomaan avaralle muun muassa käymällä laajempaa keskustelua muiden kirkkokuntien ja herätysliikkeiden kanssa, kertoo lehden toimitussihteeri Johanna Sointula Herättäjä-Yhdistyksen tiedotteessa.

Sitaatti ”Katsomaan avaralle” on poimittu uudistetusta Siionin virrestä 183, jonka sanat ovat Jaakko Haavion: Vie meidät korkealle / vuorelle Siionin / katsomaan avaralle / ja silmin avoimin. / Kun, Hyvä Paimenemme, / laumaasi tarkkailemme, / se mittaamaton on.

130-vuotisjuhlavuotta vietetään perustamisvuoden tapaan murrosvaiheessa. Meneillään on mediamurros.

– Nilsiän Aholansaaressa järjestetään 21.–23.9. perinteinen Körttifoorumi, jonka teemana on tänä vuonna kirkollisen median tulevaisuus. Mukana keskustelemassa eri kirkollisten lehtien edustajia, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen kertoo tiedotteessa.

Lehti juhlii pyöreitä vuosiaan myös alueellisin tapahtumin, joita järjestetään ainakin Oulussa, Helsingissä Laukaassa ja Lapualla.

Lehti on ollut luomassa körttiläistä teologiaa

Hengellinen Kuukauslehti on ollut Niilo Pesosen mukaan merkittävä yhdistävä tekijä heränneiden kesken. Se on ollut luomassa sitä linjaa ja teologiaa, jota liike edustaa. Lehden perustamisen aikaankin liike oli alueellisesti hajanainen, mikä lisäsi yhteisen lehden merkitystä ja painoarvoa.

Malmivaara sai tukea lehden perustamisidealleen maanviljelijä Juho Malkamäeltä ja oululaiselta rehtori Mauno Rosendahlilta. Lehden painopaikaksi tuli Oulun Uusi kirjapaino, jonka omisti kiihkeä suomalaisuusmies K. E. Kivekäs. Hän oli Rosendahlin naapuri ja tuttava. Miehiä yhdisti kiinnostus suomalaisuusliikkeen edistämiseen.

Alkuaikojen Hengellinen Kuukauslehti torjui vapaamielisiä aatteita ja oli poliittisesti konservatiivinen. Aivan aluksi lehteä ei profiloitu herännäisyyden äänenkannattajaksi vaan laajemmin kirkolliseksi lehdeksi. Varsin pian se kuitenkin vakiinnutti asemansa nimenomaan heränneiden lehtenä. Herännäisyyden oma uskonnollinen sanoma nousi sisällöissä vähitellen yhä keskeisemmälle sijalle.

Lehdellä oli Pesosen mukaan erityinen kukoistuskausi vuosina 1893–1900, jolloin sen avustajakunta laajeni tuntuvasti ja lehden sivumäärä kasvoi.

Lehden ulkoasu ja sisältö on kulkenut pitkän matkan A5-kokoisesta muutaman sivun mustavalkojulkaisusta nykypäivään. Nimi on kuitenkin pysynyt samana 1800-luvun kirjoitusasua myöten. Sisällöissä on kuljettu jo pitkään avaran taivaan alla.

Kuva: Herättäjä-Yhdistyksen arkisto. Toimitussihteeri Johanna Sointula ja päätoimittaja Simo Juntunen toimituspalaverissa.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliCanberran suomalainen seurakunta elää parkkipaikkatuloilla – ”Toiminta jatkuu, jos Jumala haluaa”
Seuraava artikkeliKolmas ehdokas selvillä – kirkkoherra Niilo Pesonen mukaan Oulun piispanvaaliin

Ei näytettäviä viestejä