Haagan seurakunnan uusi kirkkoherra Mari Mattsson haluaa kirkolta aktiivisia tekoja – ”Lapsia ja nuoria ei saa pettää”

Helsingissä sijaitsevan Haagan seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi kokouksessaan maanantaina 5.6. seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi pastori Mari Mattssonin, 47. Hän oli ainoa kelpoinen hakija virkaan, joka tuli avoimeksi Heikki Nenosen irtisanouduttua kirkkoherran virasta tammikuussa 2023.

– Fiilikset ovat hyvällä tavalla hämmentyneet. Prosessihan oli tosi erikoinen. Yhä mietin, onko tämä nyt oikeasti totta. Samalla odotan innolla, että pääsemme tekemään yhdessä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa hommia.

Mattsson toimi reilun vuoden vs. kirkkoherrana Haagan seurakunnassa Nenosen jäätyä opintovapaalle. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa vs. hiippakuntasihteerinä sekä Kallion seurakunnan seurakuntapastorina. Huhtikuun alusta alkaen hän on ollut Haagan seurakunnan messu- ja rukouselämän tiimin lähijohtaja.

Haagan seurakuntaneuvoston mukaan Mattsson toimi kirkkoherran viransijaisena ”sangen menestyksekkäästi”. Seurakunnan edun mukaista oli neuvoston mukaan valita virkaan hakija, joka on pätevä ja osoittanut käytännössä osaamisensa ja kiinnostuksensa kirkkoherran vaativaan tehtävään.

KIINNOSTUKSEN VÄHÄISYYS kirkkoherran tehtävää kohtaan Helsingissä on herättänyt ihmetystä. Mari Mattsson arvelee, että siihen on monia syitä. Hallinnon määrä ison seurakunnan kirkkoherran työnkuvassa on lisääntynyt paljon. Edessä on lähivuosina myös suuria, vaativia taloudellisia ja strategisia ratkaisuja. Helsingin seurakuntayhtymän isot yt-neuvottelutkin saattoivat säikäyttää mahdollisia hakijoita.

– Olen kouluttanut tulevia johtajia ja havainnut, että ihmiset miettivät nykyään tarkkaan, mihin haluavat aikansa käyttää. Työnkin suhteen tehdään punnittuja arvopohjaisia valintoja sen mukaan, millaisiin asioihin keskittyminen tuntuu omalta.

– Lisäksi nyt on ollut todella paljon kirkkoherran paikkoja auki, mutta uusi sukupolvi kerää vielä riittävää kokemusta. Viiden vuoden päästä hakijoita voi olla taas enemmän, Mattsson arvioi.

MATTSSONIA ITSEÄÄN kannusti hakemaan kirkkoherraksi halu vaikuttaa.

– Kirkkoherran titteli ei ole minulle tärkeä, mutta se on, että voin vaikuttaa hallintoon, työhyvinvointiin ja siihen, miten Haagan seurakunta on osa aluettaan. Haluan, että seurakunta on jatkossakin yhteistyökumppani, jonka olemassaolo muistetaan ja joka kutsutaan mukaan monenlaisiin projekteihin.

– Kirkkoherrana pystyn rakentamaan kirkkoa ja löytämään kirkon viestille uusia kanavia. On myös todella tärkeää rakentaa dialogia eri uskontojen ja katsomusten edustajien välille, etsiä sitä mikä meitä yhdistää ja käydä syvällistä arvokeskustelua.

Johtajana Mattsson haluaa luoda seurakuntaan terveen ja toimivan kivijalan, jonka päällä työntekijöillä, luottamushenkilöillä ja seurakuntalaisilla on tilaa temmeltää. Huumoriakaan ei pidä unohtaa.

– Maailmantilanne on todella kova. On paljon pelkoja, surua ja ahdistusta. Asiat kärjistyvät ja niitä kärjistetään. Ihmiset kaivautuvat yhä syvemmälle poteroihinsa. Haluan, että Haagan seurakunta on paikka, jonne jokainen voi tulla juuri sellaisena kuin on.

– Kun työyhteisö voi hyvin ja hallinto toimii, ihmiset pystyvät innostumaan työstään ja he jaksavat tukea seurakuntalaisia myös näiden ahdistuksissa. Ammattilaiset, jotka kohtaavat joka päivä surun ja pelon keskellä eläviä, ovat kirkon suuri vahvuus.

MATTSSONIN YDINVIESTI seurakuntalaisille nousee Raamatusta: Älä pelkää! Älä pelkää sitä, mikä ei ole vielä tässä. Luota, että elämä kantaa ja sinä riität. Älä vaadi itseltäsi liikaa.

– Kirkon ja kirkon ihmisten tehtävä on tuoda pelon keskelle toivoa, pimeän keskelle valoa ja vihan keskelle lähimmäisenrakkautta, joka ulottuu kaikkiin. Mutta tämä ei toteudu vain puhumalla eikä katteettomia lupauksia saa antaa. On johdettava esimerkillä.

Mattssonin mukaan kirkko ei voi piiloutua Raamatun tekstien taakse, vaan sen tulee toimia aktiivisesti ilmastokysymyksissä, budjettikysymyksissä ja maahanmuuttoasioissa niin, että tulevat sukupolvet huomioidaan.

– Lapsia ja nuoria ei saa pettää. Nuorilla on oikeus iloita ja nauttia. Heidän on voitava luottaa siihen, että aikuiset tekevät mitä lupaavat.

Mattsson myöntää ärsyyntyneensä toisinaan siitä, että rosoinen kirkko on moniäänisyydessään niin erimielinen.

– Mutta niin sen kuuluu olla. Meidän ei pidä olla ulkokultaisia vaan rehellisiä. Erimielisyyden aiheita ei silti pidä jatkuvasti korostaa. Meidän on etsittävä sitä, mikä yhdistää ja mikä on se perimmäinen palo, jonka vuoksi haluamme kirkossa työtä tehdä.

Mattsson on valmistunut teologian maisteriksi vuonna 2008 Helsingin yliopistosta. Papiksi hänet on vihitty saman vuoden marraskuussa Helsingissä. Mattsson on suorittanut alemman pastoraalitutkinnon 2013, seurakuntatyön johtamisen tutkinnon 2014 ja ylemmän pastoraalitutkinnon 2021. Lisäksi hänellä on vuodelta 2017 johtamisen erikoisammattitutkinto (JEAT).

Oikaisu 8.6. kello 10.15: Juttuun on korjattu, että Mattsson toimi Haagan vs. kirkkoherrana Nenosen jäätyä opintovapaalle, ei Nenosen irtisanoutumisen jälkeen kuten jutussa aiemmin luki.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliToinen heistä kantaa pian Mikkelin piispansauvaa – Mari Parkkinen ja Pekka Särkiö vastaavat Kotimaa-lehden uusiin kysymyksiin
Seuraava artikkeliMissä kunnossa voi lähteä rippikoulu­leirille? Kotimaa kysyi asian­tuntijoilta, mitä nuoren leiri­kuntoisuus tarkoittaa

Ei näytettäviä viestejä