Folkloristi Liisa Kaski: Kun ihminen eksyi pyhästä, eläimestä tuli tabu

Liisa Kaski. Kuva: Johan Forslund

Kansanperinteen ja antiikin tutkija Liisa Kaski pitää ihmisten vaikeaa suhdetta eläimiin seurauksena ihmisen rajattomuudesta. Ihminen on rikkonut pyhän rajat, mutta ihmismieli ei kestä tätä rajattomuutta.

Kaski puhui aiheesta Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjapäivässä tänään perjantaina. Päivän aiheena oli "pyhä".

Kasken mukaan eurooppalainen ihminen on muinaiset pyhän rajat rikottuaan etsinyt uuden rajan ihmisen ja eläimen erilaisuuden korostamisesta. Kasken mielestä se, että ihminen on unohtanut "eläimyytensä", on johtanut elonkierron kriisiin ja ilmaston häiriintymiseen.

– Olemme täysin unohtaneet lajeina paikkamme elämän verkossa, oman riippuvaisuutemme muista, eläimisyytemme ja toisenvaraisuutemme, joka luonnehtii jokaista kuolevaista eläintä. Elämme kuin joukkopsykoosissa, jossa uskomme, että olemme jollakin mielikuvituksellisella tavalla erillisiä muusta eläinkunnasta.

Kasken mukaan luonto ei voi olla ihmisen hallinnassa. Kreikkalaiset käyttivät tästä harhaluulosta sanaa hybris.

– Inhimillinen rajantaju, taju pyhästä, on pahasti hapertunut.

– Ihmisen mieli ei kuitenkaan kestä eikä käsitä rajattomuutta. Siksi me vedämme rajaa johonkin. Olemme pari tuhatta vuotta treenanneet rajanvetoa ihmisen ja eläimen välille. Se on meidän eurooppalaisessa maailmankuvassamme niin syvällä, että puhun eläimestä uskonnollisena käsitteenä. Olemme rakentaneet ihmisinä käsitystä itsestämme tämän erottelun varaan. Ihminen on jotakin, mitä eläin ei ole.

Kaikille avoimessa verkkoluennossaan Liisa Kaski kysyi, onko eläin ihmisille "pyhien pyhä" sanan ikivanhassa, arkaaisessa merkityksessä.

– Onko eläin jotakin vaarallista, likaista, uhkaavaa, loitolla pidettävää, vältettävää, jotakin muuta kuin me itse. Samalla eläin on loputon merkitysten ja raakamateriaalien varanto.

Kasken mielestä kirkossa nähty reaktio pastori Kari Kuulan yritykseen puolustaa tuotantoeläimiä tukee hänen ajatustaan. Kuula kirjoitti tammikuussa Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissaan tuotantoeläinten kohtelusta ja piti sitä julmana.

– Kuula totesi teologisen eläinetiikan ilmiselvän asian: kristityn täytyy irtisanoutua eläinten tehokäytöstä. Silloin syntyi täydellinen moraalipaniikki. Suomen luterilaisen kirkon johto käänsi yhtenä miehenä julkisesti selkänsä veljelleen ja alaiselleen.

Toinen pyhän rajan ylitys tapahtui Kasken mukaan kesäkuussa 2019, kun perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään tulkittiin rinnastaneen eduskunnan täysistunnon puheenvuorossaan turvapaikanhakijat ja vieraslajit.

– Tässä kohtaa meni rikki raja, joka eduskunnan enemmistön mielestä oli pyhä.

Suurin osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että Mäenpäätä olisi pitänyt voida syyttää puheestaan. Syytesuoja ei kuitenkaan murtunut, sillä se olisi vaatinut taakseen viisi kuudesosaa kansanedustajista.

Liisa Kaski toivoo, että eläimen ja ihmisen eron korostamisen sijaan eläimen pyhyys johtaisi ihmisen ja eläimen samankaltaisuuden ymmärtämiseen.

– Voisiko eläin, eläimyys, olla meille myös positiivisessa mielessä pyhää, koskematonta, sellaista, johon ei kajota, jota ei saa eikä voi häpäistä, ottaa haltuun, ostaa tai myydä tai palauttaa mihinkään muuhun, kuten hyötyyn tai haittaan. Sellaista, jonka arvo ei ole neuvoteltavissa, vaan absoluuttinen.

Kaski pohti uskontojen yhteistä perustaa ihmisen pyhyydelle ja löysi sen ilman ja tuulen pyhyydestä.

– Se on meidän elossa pysymisemme kannalta täysin ratkaiseva voima. Se yhdistää meidät siihen, mikä on kehollisten rajojemme ulkopuolella eli siellä pyhän puolella. Meitä kaikkia eläimiä yhdistävän sielullisuuden uudelleen löytäminen on avain meidän rikkoontuneen ja rikkovan maailmankuvamme korjaamiseen, Liisa Kaski totesi.

Kaski kirjoitti Teologia.fi-sivustolle viime syksynä artikkelin, jossa hän käsitteli ihmisen ja eläimen erilaisuutta ja samankaltaisuutta. Artikkelissa Kaski totesi kristinuskon tekevän eron ihmisen ja eläimen välille sillä perusteella, että vain ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.

Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjapäivä oli osa Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuustapahtumaa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.