Suomen Pipliaseura julkaisi tänään keskiviikkona uuden suomennoksen Markuksen evankeliumista. Sitä pääsee lukemaan klikkaamalla tästä. DigiMarkus käännettiin alkukielestä suoraan mobiililaitteelle. Yksi käännöstyöhön osallistuneista oli suomen kielen tutkija Mikko Virtanen.
Mitä työhösi kuului?
– Tehtäväni oli huolehtia, että käännös on hyvää suomea. Tekstin piti olla ymmärrettävää parikymppiselle kuvitteelliselle mallilukijallemme Elisalle, jolle Raamattu ja uskonasiat ovat jossain määrin merkittäviä. Työparini, eksegetiikan tutkija Susanna Asikainen, käänsi kreikasta suomeksi raakakäännöstä. Minä lähdin sen pohjalta työstämään lopullisempaa tekstiä. Saimme kommentteja ohjausryhmältä, johon kuului eri kirkkokuntien edustajia.
Millainen suhde sinulla oli Raamattuun ennen projektia?
– Kuuluin lapsena kirkkoon, ja niiltä ajoilta mieleeni on iskostunut Raamatun tarinoita ja yksityiskohtia. Aikuisena Raamattu on ollut osa elämääni välillisesti – viittauksia vilisee kirjoissa, elokuvissa ja musiikissa. DigiMarkus oli yleissivistystä kartuttava projekti. Markuksen evankeliumissa käsitellään isoja asioita. Se on kiivastempoinen ja vetävä teksti. Kaikki tapahtuu heti ja saman tien.
Mitkä evankeliumin kohdat olivat kiinnostavia suomen kielen ammattilaisen näkökulmasta?
– Pohdimme työryhmässä, voisiko sanan synti ilmaista jotenkin toisin, esimerkiksi pahoina tekoina. Mutta kysehän ei ole vain teoista, vaan myös tekemättä jättämisistä. Lopulta osoittautui liian vaikeaksi tehtäväksi keksiä riittävän napakka ja kaikille kelpaava vastine. Mietimme myös kohtia, joissa Jeesus puhuu itsestään kolmannessa persoonassa, Ihmisen Poikana. Totesimme, että sanaa ”minä” ei voi näissä yhteyksissä käyttää, mutta päädyimme käyttämään ilmausta ”minä, Ihmisen Poika”. Uhriarkusta tuli tässä käännöksessä rahalipas. Kohdassa, jossa Jeesus sanoo ”nouse, ota vuoteesi ja kävele”, teimme selväksi, että kyseessä on vuodematto. Kyse ei siis ole siitä, että henkilö ottaa kainaloonsa valtavan sängyn ja lähtee menemään.
Miten kääntämiseen vaikutti se, että evankeliumi on tarkoitettu luettavaksi puhelimen näytöltä?
– Suosimme lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia virkerakenteita. Kyse oli siis tekstinhuollon perusjutuista. Uutta ovat linkit, joiden takana on sananselityksiä ja lisämateriaalia. DigiMarkuksessa ovat mukana evankeliumin lyhyt ja pitkä loppu. Vuoden 1992 käännöksessä on vain jälkimmäinen.
Mitä erityispiirteitä on Raamatun kääntämisessä?
– Olen ollut tekemässä sanakirjoja ja tietokirjoja. Opiskeluaikana editoin kolumneja golflehteen. Aina pitää selvittää, kenelle tekstiä tehdään ja mihin pyritään. Se, että DigiMarkus oli ekumeeninen projekti, asetti työlle yhdenlaiset raamit. Kokonaisuuden piti olla kaikkia osapuolia miellyttävä. Ymmärrykseni Markuksen evankeliumista oli monissa kohdissa punastuttavan pinnallista, mutta onneksi työparini ja ohjausryhmä auttoivat. Projekti muistutti, että kieli ei ole koskaan vain kieltä eivätkä merkitykset synny irrallaan yhteisöistä tai kulttuureista.
Kuva: Jukka Granström. Suomen kielen tutkija Mikko Virtanen teki Markuksen evankeliumista ymmärrettävää kuvitteelliselle parikymppiselle Elisalle.
Lue myös:
Uusi suomennos Markuksen evankeliumista ilmestyy suoraan mobiilialustalle