Elokuva-arvio: Maailma aasinsilmän lävitse

Intialaisen sanonnan mukaan ihmisen tulee ottaa oppia aasista, joka kantaa taakkansa lepäämättä, ei piittaa kylmästä tai kuumasta ja pysyy aina tyytyväisenä. Yksinkertainen aasi ei näennäisestä kompleksittomuudestaan huolimatta ole.

Aasi on erittäin älykäs eläin, joka nauttii seurasta ja suhtautuu maailmaan uteliaasti. Tarinoissa aasin ahkera vakaus on kuitenkin liitetty hönttiyteen, aina Shakespearen Kesäyön unelmasta Shrek-animaation toheloivaan pikkuaasiin asti.

Huhtikuussa Suomen ensi-iltansa saanut elokuva EO on arvokas lisä historian aasikuvauksiin. Sen arvo ymmärrettiin myös Cannesin elokuvajuhlilla, missä teos sai tuomariston palkinnon. Voittokulku jatkuu, sillä EO on hyväksytty kilpailemaan myös Oscar-gaalassa parhaan kansainvälisen elokuvan palkinnosta.

Pintatasolla EO kertoo uteliaan aasin matkasta nyky-Euroopan halki. Se kohtaa onnellisuutta ja osattomuutta, aktivismia ja ilkivaltaa, jalkapallohuligaaneja ja nälkäisiä pakolaisia. Elokuvan linssi on taikalaatikkomainen – aasi ei puhu tai pukahda, mutta sen lahjomaton katse paljastaa katsojalle enemmän maailman sirkuksesta kuin ihmisen lahjottavissa oleva silmäys. Aasin iiriksessä veri on verta ja suru surua.

ELOKUVAN ON ohjannut ja käsikirjoittanut puolalainen elokuvantekijä Jerzy Skolimowski, seitsemällä vuosikymmenellä vaikuttanut monitoimimies, joka on toiminut urallaan myös näyttelijänä, kuvataiteilijana ja käsikirjoittajana. Skolimowskin kynä on terävöittänyt muun muassa maanmiestensä Roman Polanskin ja Andrzej Wajdan elokuvia. Haltioituneen vastaanoton saaneen EOn voikin nähdä iäkkään mestarin joutsenlauluna, länsimaisen todellisuuden mystisenä ruumiinavauksena.

Onko maailman katsominen aasinsilmin sitten elokuvahistoriassa poikkeuksellista? On, mutta ainutkertaista ei.

British Film Instituten haastattelussa Skolimowski kertoo ranskalaisen Robert Bressonin elokuvan Balthazar (1966) olevan ainoa elokuva, joka häntä on todella itkettänyt. Esikuvallisuus on ilmeistä. Intohimoisesti uskonasioihin suhtautunut, perisyntiä kautta tuotantonsa käsitellyt Bresson kertoo nimittäin myös aasin tarinan. Bressonin Balthazar on aasi, joka harhailee halki ranskalaisen maaseudun törmäten jatkuvasti ihmisten julmuuteen. Maailma näyttäytyy synnin riivaamana ja halujen rasittamana eikä aasintaival osoittaudu helpoksi. Elokuvakriitikko Christian Braad Thomsen kuvaa elokuvaa ”predestinaation runoudeksi”, sillä Bressonille tyypilliseen tapaan elokuvan todellisuus näyttäytyy ehdottoman ennaltamäärättynä kauheuksineen kaikkineen. Lopulta kylän kaunan kantanut väsynyt juhta löytää levon ja kohtaa armon vuorenrinteellä, opetuslapsimaisten lampaiden ympäröimänä.

ELOKUVATAIDE ON nostanut vähätellyn aasin arvoonsa. Aasin aiempi tarinallinen inflaatio on ihme itsessään, sillä esimerkiksi Raamatussa aasi on arvostettavassa avainasemassa. Bileamin aasista Jeesuksen ratsuun osassa ei suinkaan korostu harmaus tai hölmöys. Jeesus ei valitse aasia ratsukseen vaatimattomuuden vuoksi. Kyseessä on kuninkuutta, ei pyyteettömyyttä korostava ratkaisu. Myös Benedictus XVI allehviivasi aasilla ratsastamisen profeetallista luonnetta viittaamalla Sakarjan kirjan jakeisiin, joissa kerrotaan kuninkaan saapuvan aasilla ratsastaen.

Arvokkaita vankkureita vetämään valjastetaan myös Bressonin ja Skolimowskin Balthazar ja EO. Yksi olennainen ero aaseilta löytyy. Bressonin aasi kantaa yhteisön syntejä kohti armoa ja ratkaisua. EOn kivikkoisen polun päätepiste ei vala katsojaan toivoa samoin. Eläimet ovat ihmisen armoilla maalla, merellä ja ilmassa. Maailmasta on tullut kalsea ja ehtoolliskohtauskin on vain kylmää teatteria.

Ekoteologi Pauliina Kainulainen kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan, kuinka ”jokaista eläintä voi pitää Jumalan kuvana”. Siksi maailmaa on hyvä katsoa myös muiden Jumalan kuvien perspektiivistä. Siihen EO tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden. Peili ei imartele, mutta synnintuntoa kasvattaen se kirkastaa varjelemisen merkitystä.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliUkraina pyrkii eroon Venäjästä myös kirkollisesti
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Ketkä selailevat lehteä?

Ei näytettäviä viestejä