Moni seurakuntavaalien vaalikoneeseen vastannut ehdokas oli luullut evankelisuuden tarkoittavan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Vaalikoneessa ehdokkaat saivat nimetä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista itselleen läheisimmän hengellisen taustayhteisön.
Kirkkohallitus sai runsaasti palautetta, jossa ehdokkaat kertoivat valinneensa vahingossa evankelisuuden luullen sen tarkoittavan luterilaista kirkkoa. Muun muassa tämän takia vaalikone avattiin uudestaan ehdokkaiden muokattavaksi.
– Kun moni kertoi vastanneensa vahingossa väärin, katsoimme oikeudenmukaiseksi antaa mahdollisuuden korjata virhe. Se ei käynyt muuten kuin avaamalla muokkausoikeus kaikille. Kyse on sadoista palautteista, verkkoviestintäpäällikkö Sami Kallioinen sanoi Kotimaa24:n haastattelussa vaalikoneeseen liittyen.
Herätysliikkeitä tutkinut Teemu Kakkuri sanoo, että seurakuntavaaliehdokkaiden epätietoisuus yllätti, mutta toisaalta ei yllättänyt. Kakkurin mielestä ei ole mikään ihme, että käsitteet menevät sekaisin.
– Ei herätysliikkeitä tunneta nimeltä kuin lestadiolaisuus ja siinäkin niputetaan kaikki yhteen. Sley on mediajulkisuuden takia myös tuttu ihmisille, mutta evankelisuus ei sano oikein yhtään mitään. Aika paljon myös sekoittaa tuo evankelikaalisuus, siinä menee itselläkin välillä sormi suuhun että miten eri yhteyksissä sitä käyttää, hän sanoo.
Luulevatko herätysliikkeet sitten olevansa kirkossa keskeisempiä kuin ovatkaan. Valtavirran jäsenet eivät tunnu erottavan liikkeitä toisistaan. Teemu Kakkuri ei allekirjoita väittämää täysin.
– Missä tahansa viiteryhmässä voidaan ajatella että meidän asia kyllä tunnetaan. Mutta ehkä se on enemmänkin huonoa yleistietoa ja erityisesti uskontoon liittyvää yleistietoa, joka tulee tässä esiin.
Missä vika sitten on, uskonnonopetuksen tasossako?
– Ei välttämättä ole kiinni uskonnonopetuksesta. Musta tuntuu että uskonnon oppisisällöissä kerrotaan perinteiseen tapaan vielä kirkon herätysliikkeistä, mutta ne eivät sitten jää mieleen, Teemu Kakkuri pohtii.
Lue myös: