Merkittävä osa diakoniatyöntekijöistä kohtaa työssään nykyisin asiakkaita, jotka ajattelevat, että diakonia on yksilön subjektiivinen oikeus.
Tämä tarkoittaa sitä, että diakonia rinnastetaan yhteiskunnan sosiaaliapuun, eikä sitä mielletä enää kirkon apuna köyhille. Noin viidennes tuoreimman Diakoniabarometrin vastaajista katsoo diakonia-avun oikeudeksi, jota kuka tahansa apua tarvitseva kansalainen voi hakea.
Kun aiemmin diakonian apua käyttivät kaikkein köyhimmät, niin nykyisin diakonian tarjoama taloudellinen apu on vahvasti arkipäiväistynyt suomalaisessa yhteiskunnassa. Se tunnetaan ja sitä osataan hakea aiempaa paremmin.
Suomalaisten asenteiden muutos kertonee paitsi avun tarpeen ja tiedon lisääntymisestä, myös diakoniatyön muutoksesta. Sen painopiste on viime vuosina voimakkaasti muuttunut terveydenhuollosta sosiaalityöhön. Samalla on yleistynyt ajattelu, jonka mukaan kaikille kansalaisille, jotka apua osaavat pyytää, on tarjolla tietty diakoninen apupaketti.
Samalla diakonia on liukumassa yhteiskunnan huono-osaisten avustajasta myös alemman keskiluokan ja keskiluokan auttajaksi. Tällöin on tutkijoiden mukaan vaarana, että aiemmin diakoniapua käyttäneet syrjäytyneet ihmiset ajautuvat sen palveluiden ulkopuolelle.
Tiedot ovat peräisin tuoreimmasta Diakonian tutkimus-lehden artikkelista Diakonia-apu oikeutena – Suomalaisen ajattelutavan kehittyminen. Sen kirjoittajia ovat
Mikko Malkavaara ja Esko Ryökäs.
Kuva: Olli Seppälä