Piispainkokouksen selonteko avioliitosta tuli liian myöhään, piispa Irja Askola sanoi papistolleen tiistaina iltapäivällä Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksessa. Piispa kommentoi Helsingin tuomiokirkossa asiaa, josta hän oli saanut papeilta runsaasti kyselyjä.
Piispat antoivat avioliittoa koskevan selonteon elokuun lopussa. Sen luonteesta ja tarkoituksesta on käyty vilkasta keskustelua. Kirkolliskokouksen pyytämässä selonteossa todettiin, että lakimuutos ei muuta kirkon käsitystä siitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen.
Askola kertoi puheenvuoronsa pääkohdista Kotimaa24:lle jälkikäteen sähköpostitse.
– Selonteko on nyt annettu. Se tuli mielestäni liian myöhään, joten selonteon ja tulevaisuustyöskentelyn raja hämärtyi. Itse olisin toivonut toisenlaista päätöstä, mutta siihen kirkon päätöksentekojärjestelmä ei tällä erää taipunut, Askola kuvaa puheensa sisältöä.
Hän lisää Kotimaa24:lle toivoneensa, että piispa olisi voinut hiippakunnassaan antaa papeille luvan siunata samaa sukupuolta olevien avioliiton.
Vihkiminen tai siunaaminen ei tullut tässä kirkkomme tilanteessa mahdolliseksi, Askola sanoi.
– Luotan nyt siihen, että hiippakuntamme pappien ammattitaito, luovuus ja tilannetaju mahdollistavat sen, että avioliittonsa ”yhteiskunnallisesti” solminut pari voi hääjuhlassaan kokea myös kirkon hyväksynnän ja Jumalan välittämän siunauksen. Me emme puhu ulkopuolisesta ilmiöstä, vaan suurelta osin kirkkomme jäsenistä ja heidän läheisistään, Askola kertoo puheenvuoronsa sisällöstä.
”Syytä keskustella asioista, jotka ovat meille keskeisiä”
Piispan puheenvuoron jälkeen joukko hiippakunnan pappeja kokoontui helsinkiläiseen ravintola Kaislaan tilaisuuteen, joka oli saanut nimen ”kirkon epävirallinen homoilta”. Tilaisuuden kutsui viime viikolla koolle Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala. Hän tiedotti tapahtumasta avoimesti sosiaalisessa mediassa, muun muassa Twitterissä.
Tilaisuuden tarkoituksena oli Kanalan mukaan keskustella siitä, miten papit voivat toimia viisaasti ja rakentavasti 1.3.2017 lähtien. Sukupuolineutraali avioliittolaki tulee tuolloin voimaan.
Kanala kutsui väkeä koolle ajankohtana, jolloin Helsingin synodaalikokouksessa ei ollut muuta ohjelmaa.
– Ajattelin, että on syytä keskustella asioista, jotka ovat meille keskeisiä ja tärkeitä.
Kanala oli toivonut Askolan kommentoivan avioliittokysymystä ja oli kuulemaansa tyytyväinen.
– Hän teki niin ja osoitti johtajuutta. Kyse ei ole papeista, vaan ihmisten elämästä. Irja kehotti iloitsemaan, mutta pitäytyi silti siinä, mitä piispat olivat sopineet.
”Älkää kannattako vihkioikeudesta luopumista nyt”
Epäviralliseen homoiltaan olivat Kanalan mukaan tervetulleita asiasta eri lailla ajattelevat. Noin 50 ihmisen joukko oli kuitenkin varsin yksiääninen ja tilaisuus pitkälti hengennostatusta. Mielipide-erot koskivat lähinnä sitä, oliko tavoitteena samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen vai siunaaminen.
Lyhyitä puheenvuoroja piti toistakymmentä ihmistä, suurin osa heistä miehiä.
Helsinkiläinen pastori Samuli Korkalainen totesi, että Norjan malli olisi toimiva ratkaisu myös Suomessa. Norjan kirkon kirkolliskokous äänesti keväällä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen puolesta. Vihkimisiä vastustavien pappien ei kuitenkaan tarvitse niitä toimittaa.
Herättäjä-Yhdistyksen palveluksesta opintovapaalla oleva Korkalainen on ilmoittanut olevansa valmis vihkimään samaa sukupuolta olevien liittoja 1.3. lähtien.
– Vetoan niihin, jotka kannattavat vihkioikeudesta luopumista: älkää tehkö sitä nyt, vaan vaikka 20 vuoden päästä. Muuten jää historiaan, että kirkko luopui vihkioikeudesta siksi, ettei sen tarvitse vihkiä homoja.
Korkalaisen lisäksi tilaisuudessa vihkijäksi ilmoittautui helsinkiläinen sairaalapappi Keijo Karvonen.
Helsingin hiippakuntadekaani ja tuomiokapitulin jäsen Reijo Liimatainen näki tilanteessa erilaisia mahdollisuuksia.
Hänen mielestään voidaan keskittyä kehittelemään avioliittojuhlia, jotka eivät ole sidottuja kirkkokäsikirjaan.
– Näin toimimme luovasti boksin sisällä. Niille, joille tämä ei riitä, turvallisin tie on vihkiä. Silloin sekä vihittävällä että vihkijällä on perustuslain, tasa-arvolain ja avioliittolain suoja, Liimatainen sanoi Kotimaa24:lle.
Helsingin tuomiokapitulin notaari Heikki Hämäläinen huomautti, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevien kirkon työntekijöiden asema perustuu maallisen oikeuden ennakkotapaukseen. Hän sanoi, ettei ole edullista, että juridiikan ja teologian väliin jää jännite. Siksi hänen mielestään olisi hyvä, että kirkolliskokous pystyisi päättämään samaa sukupuolta olevien avioliitoista.
Se ei tule tapahtumaan pian, Helsingin hiippakuntaa kirkolliskokouksessa edustava juristi Jaakko Weuro sanoi puheenvuorossaan.
Kirkolliskokouksen rooli nousi puheenaiheeksi myös keskusteluissa.
– Jos huomaamme, että päätöksentekokoneistomme on halvauttanut itsensä vuosikausiksi, niin onko se päätöksentekokoneisto ollenkaan? Samuli Korkalainen kysyi.
Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki. Helsingin hiippakunnan papit kokoontuivat tiistaina synodaalikokoukseensa Helsingin tuomiokirkossa.
Lue myös: