Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen
kehottaa opetushallitusta tarkistamaan ohjeistustaan kouluille perinteisten ja uskonnollisten juhlien järjestämisestä. Mitä suosituksesta käytännössä seuraisi, jos sitä noudatettaisiin.
Esittelijäneuvos Outi Kostama oikeuskanslerinvirastosta. Tarkoittaako apulaisoikeuskanslerin kanta sitä, että kouluissa ei hänen suosituksensa mukaan pitäisi laulaa esimerkiksi Suvivirttä tai Enkeli taivaan juhlissa?
– Kattaa nekin. Äsken tarkastin tämän häneltä Suvivirren osalta, kaikki kuuluvat samaan pakettiin, kevät- ja joulujuhlavirret. Niitä ei pitäisi laulaa. Sellainen suositus nyt olisi opetushallitukselle, että ohjeistus tarkistettaisiin. Aika näyttää miten se tapahtuu ja mitä käytäntöjä tulee.
– Apulaisoikeuskansleri on sanonut ratkaisussaan, että uskonnollisia elementtejä ei pitäisi olla koulujuhlissa ja on todennut, että myös virttä pitäisi tarkastella uskonnonvapauden näkökulmasta.
Eli onko hänen suosituksensa se, ettei Suvivirttä ja Enkeli taivaan pidä laulaa?
– Tarkoittaa, että niitä ei pitäisi laulaa.
Ovatko tässä nyt sitten apulaisoikeuskansleri ja perustusvaliokunta eri linjoilla? (Eduskunnan perustuslakivaliokunta on esimerkiksi linjannut, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä yksittäisen virren laulaminen tee niistä uskonnon harjoittamista.)
– Tässä nyt on sitten tämä suositus opetushallitukselle ja toisaalta perustuslakivaliokunnan kanta on nyt jo yli kymmenen vuotta vanha ja yhteiskunta on muuttunut. Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että huolimatta siitä, mitä perustuslakivaliokunta on sanonut, asiaa pitäisi tarkastella huomioon ottaen yhteiskunnalliset syyt. Perinnesyyt eivät voi olla apulaisoikeuskanslerin mielestä niin tärkeitä, että ne menisivät perusoikeuksien ja uskonnonvapauden edelle.
Kumman sana painaa enemmän eli kumpi on tässä asiassa yläpuolella?
– Ei tällaista vertailua voi sanoa. Kyllä perustuslakivaliokunnalla voi olla oma näkökanta. Ei siinä tarvita sellaista punnintaa, kumpi on painavampi. Jos tämä menee jollakin tavalla perustuslakivaliokuntaan uudestaan harkittavaksi, nähdään, mikä uusi kanta on.
Tarkoittaako apulaisoikeuskanslerin kanta sitä, että se on toteutettava?
– Ratkaisussa on todettu, että olisi aiheellista harkita ohjeistuksen tarkistamista. Velvoitusta ei sinänsä ole, mutta tämä on suositustyyppinen. Toivotaan, että käytäntö olisi koko maassa yhtenäinen. Käytäntö vaihtelee paljon koko maassa.
Loppuuko uskonnonharjoitus kokonaan kouluissa?
– En lähde veikkailemaan. Se on paha tällaista arvailla. Nykyisiä käytäntöjä perustellumpaa olisi, että niitä ei olisi. Ei suoraan sanota, että ne olisi kiellettävä, ehkä enemmänkin herätetään keskustelua ja todetaan apulaisoikeuskanslerin oma näkökanta asiaan. Nämä ovat sellaisia arvoasioita ja epämääräisiä käsitteitä niin kuin ratkaisussakin on todettu. Eri elementit eivät ole selkeitä. Suomalainen kulttuuri ja juhlaperinne eivät ole millään tavalla oikeudellisia ja pysyviä ilmiöitä. Yhteiskunnan kehitys on tapahtunut.
Jos siis nyt edettäisiin apulaisoikeuskanslerin suosituksen mukaan, lakkaisiko koulujen ja seurakuntien välinen yhteistyö?
– Ei välttämättä sellaiset tilaisuudet, joita seurakunta järjestää koulupäivän jälkeen. Siinähän voisivat sitten eri seurakunnat olla kouluihin yhteyksissä, ja käytännöt löytyisivät varmaan, miten tilaisuuksia voitaisiin järjestää kirkossa. Mutta tilaisuudet järjestettäisiin niin, että ne eivät liittyisi koulutyöhön eivätkä olisi kouluajalla. Järjestämismuodot vaan muuttuisivat.
Tarkoittaisiko suositus myös seurakuntien aamuhartauksien loppumista kouluista?
– Juu, kyllä.
Lue myös: Apulaisoikeuskansleri pitää koulun uskonnollisia tilaisuuksia ongelmallisina