Analyysi: Uusi kirkolliskokous on edellistä tasa-arvoisempi, ja pappisedustajista naisia on nyt puolet

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uuden kirkolliskokouksen toiminta saattaa hyvinkin osoittautua vain edellisen hienosäädöksi. Se on vaikutelma, joka tulee, kun tutkii keskiviikkona selvinneitä vaalin tuloksia.

Tilastolliset faktat ensin.

Kirkolliskokous nuortui hitusen. Edustajien keski-ikä on nyt 54 vuotta, kun se edellisellä kaudella oli kaksi vuotta enemmän. Valituista edustajista nuorin on 24-vuotias ja iäkkäin 78-vuotias.

Edustajista 46 prosenttia on uusia. Luku on kirkolliskokousvaaleissa suhteellisen vakiintunut eikä kerro mitään siitä, kuinka uudistushenkinen kokoonpano on. Suurinta vaihtuvuus oli tällä kertaa Helsingin ja Kuopion hiippakunnissa.

***

Naisten osuus edustajista kasvoi. Naisia on uudessa kirkolliskokouksessa 44 prosenttia, kun viime kaudella osuus oli 36 prosenttia. Valittujen määrä on linjassa ehdokasjakauman kanssa: 45 prosenttia kaikista ehdokkaista oli naisia.

Uuden kirkolliskokouksen sukupuolijakauma on jo lähellä eduskunnan vastaavaa. Viime keväänä valituista kansanedustajista 46,5 prosenttia oli naisia.

Espoon, Helsingin, Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien kirkolliskokousedustajissa naisia on enemmistö. Helsingissä, Espoossa ja Kuopiossa naisia on valituista peräti kaksi kolmasosaa.

Toisaalta Tampereen hiippakunnasta lähetetään kirkolliskokoukseen 12 miestä eikä yhtään naista. Tampereen vaalituloksesta voi lukea lisää täältä.

Papit saavuttivat näissä vaaleissa merkittävän tasa-arvon virstanpylvään: kirkolliskokouksen pappiskiintiöön valittiin 16 naista ja 16 miestä. Edellisissä vaaleissa miespappeja valittiin 22 ja naispappeja 10.

***

Papit huitelevat kaukana maallikoiden edellä myös uudistusmielisyydessä. Ilmiö on ennestään tuttu, mutta se näyttää edelleen voimistuvan.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkollisessa päätöksenteossa ajava Tulkaa kaikki -liike kertoo, että valituista papeista kaksi kolmasosaa on verkoston suosittelemia ehdokkaita. Maallikoista heitä on alle kolmannes.

Porvoon, Espoon ja Kuopion hiippakunnissa uudistusmieliset listat saivat kaikki papiston paikat.

***

Millaisiksi uuden kirkolliskokouksen voimasuhteet sitten muodostuvat? Erään hahmotelman teki tuoreeltaan Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen. Hän luokitteli uudet edustajat sen mukaan, millaisia asioita heidät valitsijayhdistyksensä painottivat.

Ensimmäisen ryhmän muodostaisivat tunnustuksellisuutta ja Raamattua korostavat konservatiivit. Heitä olisi edustajista reilu kymmenesosa.

Toinen ryhmä olisivat kirkon perustehtävää, rakenteellista uudistumista ja vuoropuhelua korostavat maltilliset konservatiivit, joihin Salminen lukee 40 prosenttia edustajista.

Kolmanteen ryhmään kuuluvia, kirkon uudistumista ja yhteisymmärrystä korostavia maltillisia liberaaleja olisi neljännes edustajista. Yhtä paljon olisi neljännen ryhmän edustajia eli kirkon uudistumista ja tasa-arvoa ajavia liberaaleja.

***

Veli-Matti Salmisen hahmotelma voi hyvinkin olla paras tapa yrittää ennakoida sitä, mitä tuleman pitää. Luokittelun epätarkkuus syntyy siitä, että eri listoilla saattaa olla hyvin eri tavoilla ajattelevia ehdokkaita eikä listan linja vastaa kaikissa asioissa suoraan ehdokkaan linjaa.

Esimerkkinä mainittakoon Turun arkkihiippakunnan pappien Sillanrakentajat-lista, jolla oli sekä naispuolisia pappeja että naispappeuden vastustajia. Valituiksi tulivat Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) työntekijät Ville Auvinen ja Erkki Koskenniemi, jotka eivät tee alttariyhteistyötä naispuolisten pappien kanssa.

Toisaalta Espoon hiippakunnan yhteyttä hakevalta Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena -pappislistalta valittiin kolme liberaalimman siiven pappia: Päivi Linnoinen, Mimosa Mäkinen ja Heidi Zitting. Samalla listalla ollut konservatiivisemman porukan keulakuva Jouni Turtiainen putosi kirkolliskokouksesta.

Avioliittokysymyksessä uusi kirkolliskokous on yhtä lukossa kuin edeltäjänsä, sillä se ei yhäkään yllä kolmen neljäsosan määräenemmistöön. Rintamalinja edustajien välillä kulkeekin nyt neuvotteluhalukkuudessa.

Ratkaisu ei löydy enää siitä, kumman avioliittokäsityksen puolelle keskikenttä kääntyy, vaan siitä, kuinka moni edustajista – myös kannoiltaan varmoista – on valmis taipumaan kompromissiin.

Täydennetty 13.2. kello 21.10. Lisätty tieto siitä, että myös Kuopion hiippakunnassa naisia on valituista edustajista kaksi kolmasosaa.

Kuva: Olli Seppälä. Kirkolliskokous marraskuussa 2019.

Lue myös:

Heidät valittiin uuteen kirkolliskokoukseen – katso lista kaikista edustajista

Hiippakuntavaltuustojen jäsenet ovat tässä – katso kaikki nimet

Hiippakuntien äänestysprosenteissa suurta vaihtelua – papit äänestivät taas laiskasti

Skandaali Tampereen hiippakunnassa: Kirkolliskokoukseen 12 miestä ja nolla naista

Ensimmäinen ex-meppi kirkolliskokoukseen – läpi meni myös neljä entistä kansanedustajaa

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliEnsimmäinen ex-meppi kirkolliskokoukseen – läpi meni myös neljä entistä kansanedustajaa
Seuraava artikkeliHämeenkyrön rovastikunnassa hylättiin 46 papin äänet – lippuja ei ollut leimattu

Ei näytettäviä viestejä