Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan siitä, että pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevia viranomaispäätöksiä ohjaavat tulkinnat ovat kiristyneet vuoden 2015 jälkeen. Tuolloin Eurooppaan tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Mäkinen puhui aiheesta kirkon EU-neuvottelukunnalle maanantaina. Puheesta kertoo Kirkon viestintä tiedotteessaan.
Mäkinen viittasi puheessaan Turun yliopiston, Åbo Akademin ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimukseen Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä.
”Erityisen suuri muutos näyttää olevan uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa”, Mäkinen totesi. Hänen mukaansa poliittisen ohjauksen linja on näkynyt lakimuutoksissa, ”joilla on sekä vaikeutettu perheenyhdistämistä että heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa”.
Arkkipiispan mukaan ”poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta” eli käytännössä poliittisen linjan kiristyminen näkyy lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa.
”Sen [tarkoituksenmukaisuusharkinnan] inhimilliset seuraukset näkyvät kirkkojen arjessa. Ne ovat kipeitä ja monin osin kohtuuttomia”, hän totesi.
”Suhtautuminen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin on osoittautunut siksi kohdaksi, jossa joutuu koetteille se, mikä on eurooppalaisten yhteiskuntien rakennuspuiden eettinen kunto. Rakenteista vahvimmat ovat julkisen vallan instituutiot, oikeuslaitos, hallinto, viranomaistoiminta. Niiden vahvuus on Euroopan vahvuutta. Niiden tehtävä on antaa ihmisille suoja. Niiden täytyy kestää poliittiset muutokset.”
Mäkisen mukaan vahvoja ja valvottuja eurooppalaisia ihmisoikeussopimuksia ja lainsäädäntöä tarvitaan erityisesti silloin, kun kansalliset instituutiot eivät tarjoa riittävää suojaa. Kirkoillakaan ei ole varaa moraaliseen ylemmyyteen tässä asiassa, hän sanoi.
”Kirkkojen äänen on oltava yhtaikaa nöyrä, luja ja määrätietoinen. Kirkkojen ääni on apostoli Paavalin ääni, joka sanoo: Jumala ei tee eroa ihmisten välillä.”
Arkkipiispa Mäkisen koko puheen voi lukea hänen verkkosivuiltaan.
Kuva: Olli Seppälä