Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen Valamossa maanantaina avannut arkkipiispa Leo korosti puheessaan tradition merkitystä. Se on ajankohtaisia kysymyksiä pohdittaessa kaikkien maailman ortodoksien välinen sidos, hän totesi.
Leon mukaan traditio on se luovuttamaton kokemus, johon tukeudutaan silloin, kun joudutaan valintatilanteeseen menneen maailman ja nykyajan välillä.
– Olemme saaneet todistaa viime vuosisadalla arvojen muuttumisen normeiksi. Ne pukeutuivat uusmarxismin tai konservatismin pukuun. Sen jälkeen yksi normikoulukunta on ollut postmodernismi, joka sekin on yksi ismi muiden joukossa, Leo sanoi ort.fi-sivuston mukaan.
Arvojen normittaminen on Leon mukaan johtanut aatteellisesti kestämättömiin valintatilanteisiin, koska ihmisiä kehotetaan ottamaan paikkansa luotujen rintamalinjojen mukaisesti.
Leo pohdiskeli puheessaan myös reformaation juhlavuotta ja luterilaisen kirkon eräitä piirteitä.
– Reformaation vuosi tulee Suomessa oletettavasti keskittymään kahden teeman ympärille. Ne ovat armo ja avioliitto. Ensimmäiseen sisältyy protestantismin teologian ydin. Avioliittokäsitys pitää puolestaan sisällään myös kirkon ja valtion suhteiden linjauksia. On selvää, että luterilainen kirkko Suomessa käsittelee armoa ja avioliittoa omasta itseymmärryksestään käsin, Leo sanoi.
Ortodoksisen armokäsityksen Leo totesi Vladimir Losskya siteeraten, ettei armo ole funktionaalinen määre. Ei ole ansaittua tai ansaitsematonta armoa. Ortodoksinen armokäsitys nousee idän kirkon antropologiasta.
– Tästä antropologian dogmaattisesta täyteydestä ortodoksi osallistuu ehtoollisen sakramentissa. Ja samasta syystä hän osallistuu ehtoollisesta aina vain siinä armon täyteyden lähteessä, joka on omassa kirkossa. Sellainen kristillinen yhteisö tai kirkko, joka ei kunnioita tätä ortodoksisen tradition periaatetta ja kutsuu ortodokseja omaan ehtoollispöytäänsä, ei ansaitse ekumeenista kumppanuuttamme!
Leo osoitti viestissään myös Suomen luterilaista kirkkoa.
– Tässä yhteydessä on todettava, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen keskustelulla mahdollisuudesta kutsua muihin kirkkokuntiin kuuluvat henkilöt luterilaisen kirkon ehtoollispöytään voi olla vain ekumeenisesti vahingollisia vaikutuksia, Leo sanoi.
Leo käsitteli puheessaan myös avioliittokäsitettä sekä idän ja lännen avioliittokäsityksien eroa.
– Kuten huomaamme, ortodoksisessa itseymmärryksessä käsitykset armosta ja avioliitosta poikkeavat merkittävästi suomalaisen kristillisyyden nykyisistä arvoista, Leo päätti avioliittoanalyysinsa.
Suomen luterilaisen kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön seurakuntakäsityksen pohdinta paikallisseurakunnan korostamisesta ja sellaisen koosta saattaa Leon mukaan koskettaa myös ortodoksista kirkkoa.
– Jos paikallisseurakunta on pieni, on välttämätöntä siirtyä työntekijäkeskeisestä toimintakulttuurista seurakuntalaislähtöiseen kulttuuriin. On harkittava siirtymistä määräaikaisiin työsuhteisiin, Leo arvioi.
Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous päättyy keskiviikkona.
Kuva: Olli Seppälä. Arkkipiispa Leo lokakuussa 2015.
Lue myös:
Arkkipiispa Leo: Synodin viesti on, että ortodoksinen kirkko ei muutu