Kristiina Heinosen mukaan monikkoperheiden, joissa on kaksoset, kolmoset tai neloset vanhemmuuden tukeminen ja perhehoitotyö vaativat kehittämistä.
Perjantaina 17. toukokuuta Itä-Suomen yliopistossa väittelevän Heinosen väitöstutkimus kertoo, että erityisesti vauvavaiheessa monikkoperheiden vanhemmat joutuvat olemaan jatkuvasti varuillaan pystyäkseen vastaamaan lasten tarpeisiin. Se myös osoittaa, että monikkoperheiden arjen tunteminen antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille parhaat valmiudet tukea vanhemmuutta näissä perheissä.
Heinosen tutkimus osoitti, että lasten ympärivuorokautinen hoito hävittää perheen päivä- ja yörytmin, eivätkä vanhemmat ehdi palautua rasituksesta. Hoitaessaan toista lasta vanhemmat ovat huolissaan siitä, että toinen jää huomiotta ja joutuu odottamaan hoitoa. Vanhempien huoli liittyy lisäksi perheen muiden lasten riittävään huomioimiseen.
Terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden havainnot monikkoperheen tuen tarpeista ovat samansuuntaisia kuin perheiden omat odotukset. Tukea tarvitaan useamman kuin yhden samanikäisen lapsen vanhemmuudessa ja sujuvan arjen löytämisessä, vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen muodostamisessa, kaksossuhteen ymmärtämisessä sekä samanikäisten lasten yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Myös toisten monikkoperheiden vertaistuki on tärkeää.
Kaksostutkimus on Suomessa laaja-alaista. Monikkoperheen arjesta, vanhemmuudesta ja tuen tarpeesta tutkimusta on kuitenkin vain vähän. Heinosen tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perhehoitotyön lisäksi ammattihenkilöiden koulutuksessa ja pohdittaessa lapsiperheiden tukitoimia ja etuuksia.
Kristiina Heinosen hoitotieteen alaan kuuluva tutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Ilmoita asiavirheestä