Alkava kevät on vaalikevät: huhtikuussa käydään kuntavaalit. Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi äänestäjiltä, mitä he pitävät vaalien tärkeimpinä teemoina. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 046 suomalaista. He arvioivat 24 eri vaaliteeman merkitystä, sanoo Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen.
Mitä äänestäjät pitävät kuntavaalien tärkeimpinä teemoina?
– Kärjessä ovat vanhustenhoito, terveyspalvelut, kuntatalous ja työllisyys. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä vastanneesta pitää näitä erittäin tai melko tärkeinä aiheina. Ykkösaiheet ovat samat kuin kaksien edellisten vaalien alla. Kuntaliitokset sijoittuvat listalla viimeiseksi. Tämä kertoo siitä, että liitokset ja niistä käytävä keskustelu ovat laantuneet.
Millaisia asioita eri puolueiden kannattajat painottavat?
– Perussuomalaisten kannattajat pitävät maahanmuuttoa ja lähiympäristön turvallisuutta tärkeämpinä kysymyksinä kuin muut. Keskustalaiset painottavat kuntataloutta, päivähoitoa ja verotusta, kokoomuslaiset palvelujen kilpailuttamista, ulkoistamista ja kuntataloutta. SDP:n kannattajille ympäristö ja syrjäytyminen ovat hieman keskimääräistä tärkeämpiä kysymyksiä. Vihreät korostavat vapaa-ajan palveluiden ja liikenteen merkitystä, vasemmistoliiton äänestäjät painottavat vaaliteemoina syrjäytymistä ja köyhyyttä. Tulokset vastaavat hyvin sitä kuvaa, joka puolueiden profiilista on syntynyt.
Mistä aiheesta tulee vaalien kuuma kysymys?
– Varma keskustelunaihe on se, kuka tuottaa palvelut: julkinen puoli, yksityinen puoli vai järjestöt. Sote-uudistus pitää sisällään kilpailun ja valinnanvapauden.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli viimeksi 58,3. Millaiseen äänestysaktiivisuuteen voi olla tyytyväinen?
– 60 prosentin raja pitäisi saavuttaa. Mielestäni vaaleja tulisi yhdistää. Näin äänestysaktiivisuutta voitaisiin lisätä. Ruotsissa eduskuntavaalit, kuntavaalit ja maakuntavaalit järjestetään samalla kertaa. Emme me Suomessa ole niin tyhmiä, ettemme erottaisi eri vaalien ehdokkaita.
Mitä mieltä olet kuntien ja seurakuntien yhteistyöstä? Mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää?
– Seurakunnat muodostavat historiallisesti pohjan kuntarakenteelle. Seurakuntien pitää toimia omilla ehdoillaan ja arvioida, onko kunnan ja seurakunnan rajojen oltava automaattisesti yhteiset. Sote-uudistus näyttää, millaiseksi kolmannen sektorin rooli muodostuu.
Mistä kuntavaalit 2017 jäävät historiaan?
– Tulevalla vaalikaudella kunnan rooli voi muuttua paljon. Siksi näissä vaaleissa kysytään, mikä on tulevaisuuden kunta. Aiemmassa kyselyssämme vastaajat pitivät kuntaa ennen kaikkea demokratia-alustana ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Nämä tehtävät nähtiin tärkeämpinä kuin palveluntuotanto. Tämä on hyvä lähtökohta, kun mietitään kunnan tulevaa roolia.
Kotimaan kuntavaalisarja alkaa 19.1. ilmestyvässä lehdessä.
Kuva: Jukka Granström