Kun Annukka Laine sai valmiiksi teoksensa Tuonelaan laskeutuminen / Ylösnousemus, hän sanoi tutulle kirkkoherralle voivansa nyt vaikka kuolla. Maalauksessa Kristuksen haavoista loistaa kultainen valo. Vapahtaja on tarttunut kuollutta Adamia ja Eevaa käsivarresta varmaankin viedäkseen heidät mukanaan kolmantena päivänä.
Annukka Laine on liittänyt elämäntyötään laajasti esittelevään näyttelyyn kuvahartausluentoja. Ne ovat yhdistelmä kirkollisen kuvan historiaa ja Raamatun pelastushistoriaa.
– Keskeistä on vuorovaikutteisuus, pyrin herättämään kysymyksiä ja ajatuksia, Laine kertoo.
Hän kuljettaa osallistujat aiheeseen heijastamalla seinälle vanhanaikaisella diaprojektorilla itselleen läheisiä kristillisiä teoksia. Mukana on muun muassa varhaisia kuvia Rooman katakombeista, Andrej Rublevin ikoneita, varhaisrenessanssin kaudelta dominikaanimunkki Fra Angelicon teoksia ja Matthias Grünewaldin töitä reformaation ajalta.
– Länsimaisen kuvaston kenties kaikkein koskettavin kuva Kristuksen parantavasta kärsimyksestä on Grünewaldin moniosainen alttaritaulu Isenheimin kirkossa, Laine sanoo.
Luennoillaan Laine esittelee myös omia maalauksiaan. Kaikille hänen valitsemilleen teoksille on yhteistä se, että kuva on yhdenmukainen Raamatun ilmoituksen kanssa. Vahvimmillaan tämä kuvateologinen lähtökohta toteutuu hänen mielestään ortodoksisessa ikonitaiteessa.
– Ortodoksisessa kirkossa ikoni on yhdenmukainen sanan kanssa, se tekee sanaa näkyväksi niin kuin kaste ja ehtoollinen.
Jakamaton kirkko innoittajana
Annukka Laineen kutsumus on maalata pelastushistoriaa. Hänen teoksistaan ilmestyi vuonna 2012 näyttävä kirja Pyhät kuvat – Kirkkovuoden kertomaa (Kirjapaja).
Kirjan esipuheessa professori Jouko Martikainen kirjoittaa: ”Taidemaalari Laine on nyt parin vuosikymmenen ajan poikkeuksellisella innolla syventynyt jakamattoman kirkon kuvaperinteeseen. Tämä tarkoittaa aikaa ennen vuotta 1054, jolloin latinalainen länsi ja bysanttilainen itä muodollisesti irtaantuivat toisistaan. Jakamattoman kirkon aikana syntyneet kuvat ovat hänelle perustava innoituksen lähde ja mallivarasto, jopa suorastaan intohimoisen rakkauden kohde.”
– Haluan tehdä todemmaksi sitä Jumalan todellisuutta, jota ihminen ei tavoita fyysisin aistein, Laine sanoo.
Entä mikä on hänen kuviensa viesti?
– Toivo. Vaikka elämä on kilvoittelua, myös iloa on paljon. Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme.
Katseen kautta alkulähteille
Kirkolle ja varsinkin sen papeille Annukka Laine rukoilee pysähtymistä uudistavien kuvien ja katsomisen äärelle, etteivät kiireiset asiat menisi tärkeiden asioiden edelle.
– Meidän on palattava alkulähteille, sinne, mikä sai meidät alunperin lähtemään Herran tielle. Näkemisen kautta voimme muistaa olennaisen, sen, että Jumalalla on hyvä tahto meitä kohtaan tunteista ja olosuhteista riippumatta.
Lainetta vaivaa se valtava kuvatulva, joka ympäröi nykyihmistä.
– Suurin osa kuvista, jotka näemme, eivätkä kirkasta Jumalan kunniaa eivätkä hänen valtakuntansa iloa, vaan jotakin ihan muuta. Missä Jumala näkyy visuaalisessa maailmassamme? Laine kysyy.
Hänelle itselleen kuva on ollut lapsesta saakka merkittävä Jumalan pyhyyden ja hyvyyden välikappale.
Alakoululaisena hän kävi Tampereen tuomiokirkossa jumalanpalveluksissa, joista mieleen jäivät freskot, liturgia ja tila. Firenzessä muutaman kuukauden asuessaan hän kiersi kirkkoja ja luostareita ja ammensi voimaa Kristuksen kärsimystä esittävistä kuvista.
Helsingin tuomiokirkon kuollutta Kristusta esittävä alttaritaulu on saanut hänet pohtimaan vanhojen alttarikaappien nerokkuutta. Koska yksi kuva Jumalasta ei riitä, alttarikaappiin maalattiin useita kuvia, joista avattiin esille aina kulloiseenkin kirkkovuoden teemaan sopiva teos.
Vanhoista alttarikaapeista innostuneena Laine on toteuttanut niiden ideaa muun muassa Espoon Leppävaaran alttaritaulussa. Viisiosainen kokonaisuus sisältää teokset Kristuksen hauta, Pääsiäisaamun tyhjä hauta, Rauha teille! ja Pyhä Kolminaisuus.
Keskimmäiseksi kuvaksi taiteilija on valinnut ylösnousseen Herran, joka tulee lukittujen ovien takana pelkäävien opetuslasten luokse.
Annukka Laineen taidenäyttely Pelastava rakkaus Kalevan kirkossa kirkon aukioloaikoina 6.4. saakka.
Kuvataideluento jumalanpalveluksen jälkeen maanantaina 6.4. noin klo 11. Aiheena Aika ylösnousseen seurassa – pääsiäisestä helluntaihin.
Teokset kuvasi: Juhani Räsänen. Teosten kopioiminen on kielletty.
Teokset yllä kuvakarusellissa (selaa nuolista):
Sovitus (Hepr. 10:19–25)
Suuri sovituspäivä / Jom Kippur (3. Ms. 16:30; Mark. 15:37-38)
Tuonelaan laskeutuminen / Ylösnousemus ( 1. Piet. 3:18–20)
Rauhan valtakunta (Jes. 11:6–10)
Amore Mio (1. Joh. 4:8–10)
Alfa ja Omega (Ilm. 1:12–18)