Anglikaanisen kirkon jäsenmäärä on kasvussa, samoin seurakuntien toimintaan osallistuminen. Kasvu on suhteellisesti suurta: vielä kaksi vuotta sitten Suomen Anglikaaniseen kirkkoon kuului virallisesti 113 henkeä, nyt jäseniä on yli 150.
St. Nicholasin seurakunnan kirkkoherran ja anglikaanisen kirkon työstä Suomessa vastaavan apualislääninrovastin Tuomas Mäkipään mukaan anglikaaniksi itsensä mieltäviä henkilöitä Suomessa on kuitenkin tuhansia. Kirkko ei edellytä virallista jäsenyyttä.
– Ongelmana on löytää yhteys maassa asuviin anglikaaneihin. Saan jatkuvasti yhteydenottoja, joissa Suomessa jo pitempään asunut henkilö kertoo vasta nyt havahtuneensa anglikaanisen seurakunnan olemassa oloon, Mäkipää kertoo.
Anglikaaniyhteisön uutispalvelun verkkosivujen otsikossa kerrotaan, että pakolaiset ovat tehneet anglikaanisesta kirkosta nopeimmin kasvavan uskonnollisen ryhmän Suomessa.
– No, otsikko perustuu ylitulkintaan. Siinä on luettu Suomessa vierailleen Euroopan hiippakunnan apulaispiispa David Hamidin blogikirjoitusta virheellisesti, Mäkipää sanoo.
– Anglikaanisen kirkon kasvu Suomessa ei perustu erityisesti pakolaisiin eikä varsinkaan viime syksyn tapahtumiin. Mutta totta on, että Vaasassa toimii seurakunta, jossa kokoontuvat ovat sudanialaisia ja arabiankielisiä.
Mäkipää uskoo, että kasvu on pitkäjänteisen työn tulosta. Myös sitoutuminen on lisääntynyt, mikä näkyy jumalpalveluksen kävijämäärien nousussa.
Anglikaanisen kirkon jäsenet tulevat paisti Britanniasta, myös esimerkiksi juuri Sudanista sekä Nigeriasta, Keniasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Kirkon yhteinen kieli Suomessa on englanti.
Helsingin ja Vaasan lisäksi Tampereella toimii anglikaaninen seurakunta yhteistyössä luterilaisen kirkon kanssa. Helsingin seurakunta kokoontuu Agricolan kirkossa, Vaasan seurakunta Palosaaren kirkossa ja Tampereen seurakunta Vanhassa kirkossa.
Kuva: The Anglican Church in Finland. Kesäkuussa anglikaaninen seurakunta vietti kuningatar Elisabetin syntymäpäivää puutarhajuhlassa Helsingissä Mikael Agricolan kirkon pihalla.