Kiinalais-australialaisen pilapiirtäjän, taiteilijan ja ihmisoikeusaktivistin Badiucaon animaatiossa Pekingin taviolympialaisiin valmistautuva laskettelija pukeutuu suojavarusteisiinsa. Lopuksi hän kiinnittää suunsa eteen punaisen teipin.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) välittämä animaatio on kannanotto Kiinan jatkuvasti tiukkenevaan sensuuriin sekä kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen.
Kiina on kommunistinen, mutta talousjärjestelmältään maailman kapitalistisimpia maita. Valtio kontrolloi silti myös taloutta.
Kiinan yksipuoluejärjestelmä ei salli muita poliittisia puolueita. Lehdistönvapautta ei sensuurin ja sanktioiden vuoksi ole. Kansalaisten sananvapautta tukahdutetaan: kommunistista puoluetta, järjestelmää, hallitusta tai sen politiikkaa on vaarallista kritisoida julkisesti. Oikeuslaitos ei ole riippumaton.
Uskonnonvapaus on puutteellinen. Vuodesta 2016 alkaen kaikki uskontokunnat ovat joutuneet tiukkenevan kontrollin kohteeksi. Tuhansien kirkkojen katoilta on poistettu ristejä. Uskonnoistakaan ei haluta autoritaarisen järjestelmän ja ideologian haastajia.
***
Kiinan vankilajärjestelmään kuuluu laaja työleiriverkosto Láogai, jota esimerkiksi Al Jazeera –uutiskanava on verrannut nykyajan orjuuteen.
Human Rights Watchin uusimman ihmisoikeusraportin (2022) mukaan Kiinan ihmisoikeuksien tukahduttaminen ja ihmisten alistaminen lisääntyi viime vuoden aikana. Tässä Kiinan hallinto on HRW:n mukaan myös hyödyntänyt pandemian luomaa tilannetta terveysturvallisuuden varjolla.
Järjestön mukaan Kiinan johto sensuroi, rankaisee, levittää disinformaatiota ja kiristää otettaan it-alan jättiyrityksistä. Niiden osaamista voidaan hyödyntää kansalaisten jo dystopiaa lähentelevässä digitaalisessa valvonnassa. Kiinan internet on nykyisin suitsittu ja täynnä hallitukselle myönteisiä ääniä.
Kiinan hallinto on lujittanut konservatiivisia arvoja, mikä HRW:n mukaan rajoittaa seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksia.
***
Varsinaisia skandaaleja ovat Hongkongin autonomian jäänteiden ja vapauksien murskaaminen sekä Xinjiangin islaminuskoisen vähemmistökansan uiguurien julma sorto ja kiinalaistaminen: kaikkinaisen valvonnan ja vainon vuoksi Kiinaa on syytetty kansanmurhasta.
Jopa miljoona syytöntä uiguuria on suljettu uudelleenkasvatukseen tarkoitettuihin leireihin ja satoja tuhansia uiguurilapsia lähetetty kiinalaisiin sisäoppilaitoksiin – unohtamaan kielensä, kulttuurinsa ja uskontonsa. Uiguurinaisia voivat uhata pakkosterilisaatiot.
Tuhansia moskeijoita on vahingoitettu, tuhottu tai suljettu. Samalla Xinjiangiin muuttaa lisää enemmistöön kuuluvia han-kiinalaisia.
Kiina on kiistänyt kaiken uiguureihin kohdistuvan sorron.
Kiina on maailman taloudellinen voimanpesä, ”maailman tehdas”. Sen bisnesvallan lonkerot ulottuvat kaikkialle. Monella alalla kiinalaiset firmat ovat mono- tai oligopoliasemassa. Kiina on myös maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin, ydinaseistettu ja uhitteleva sotilasmahti.
***
Kaikki tekevät Kiinan kanssa kauppaa ja investoivat Kiinaan, ihmisoikeuksien survomisesta suuresti välittämättä. Raha puhuu.
Kiinan mahdin vuoksi sen ihmisoikeustilanteeseen on ilmeisen vaikea puuttua. Kiinalla on tarvittaessa myös keinoja maksaa kriitikoille potut pottuina.
Pekingin talviolympialaiset eivät ole politiikkaa vaan urheilun ja olympia-aatteen juhlaa. Tosiasia kuitenkin on, että Kiina hyödyntää myös urheilua ja kisojen maailmanlaajuista näkyvyyttä politiikkansa ja mahtinsa esittelyssä.
Ihmisoikeuksien polkeminen jätetään siinä spektaakkelissa unohduksiin. Vaisut protestit eivät Kiinaa hätkähdytä, vaikka särötkin auvoisessa kuvassa Pekingin pomoja varmasti harmittavat.
Ilmoita asiavirheestä