Yhdysvaltalaisen National Geographic -lehden elokuun numerossa kerrotaan tällä hetkellä elävistä henkilöistä, jotka pitävät itseään messiaana tai uudelleen syntyneinä Jeesuksina.
Lehden artikkeli listaa muutamia eri puolilla maailmaa vaikuttavia ”Jeesuksia”. Jutun kirjoittaja, norjalainen Jonas Bendiksen, kertoo lähteneensä etsimään heitä modernilla tavalla – googlettamalla.
Jutussa esitellään viisi nykyajan ”messiasta”. Kuuluisin heistä saattaa olla siperialaisessa kylässä elävä Vissarion. Hänet tunnetaan myös nimellä ”Siperian Kristus”. Alkuperäiseltä nimeltään tämä yli 5 000 seuraajaa kerännyt messias on Sergei Torop. Hän elää eräiden seuraajiensa kanssa omassa eristäytyneessä utooppisessa ekokylässään, joissa toimii jopa yhteisön omia kouluja.
Brasiliassa naisvaltaista pienyhteisöä johtaa uusjeesus nimeltä INRI, jonka kerrotaan heränneen messiaskutsumukseensa vuonna 1979. Tämä messias liikkuu ympäriinsä valtaistuimellaan naisjoukon kantamana.
Etelä-Afrikassa vaikuttaa vuonna 1992 ”unessa messiaaksi valittu” Moses Hlongwane, Sambiassa taas Kitwen Jeesus, oikealta nimeltään Bubete Chibwe Chishimba. Tämä Jeesus elättää itseään myös taksinkuljettajana.
Tokion kaduilla voi nähdä pakettiauton katolta sanomaansa julistavan Jesus Matayoshin, joka pitää itseään jälleensyntyneenä Jeesus Kristuksena. Matayoshi on yrittänyt myös mukaan politiikkaan ja sai Japanin viime parlamenttivaaleissa yli 6 000 ääntä.
Messiashahmoilla on erityisasema abrahamilaisissa uskonnoissa
Juuri monoteistisissä abrahamilaisissa uskonnoissa (juutalaisuus, kristinusko, islam) messiashahmoilla on tietynlainen erityisasema. Näin kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
– Ajatus messiashahmoista ei silti ole vieras muillekaan uskonnoille, vaikka niiden tulkinnat ovat erilaisia. Ja erilaisia ne ovat myös abrahamilaisten uskontojen välillä, Sohlberg sanoo.
Sohlbergin mukaan buddhalaisuuden piirissä tunnetaan eräänlainen messiaaninen Buddhan ilmentymä, Maitreya.
– Myös hindulaisuudessa esiintyy erityisesti erilaisia jumaluuden avatareja eli ruumiillistumia, joissa voidaan nähdä eräänlaisina messiashahmoina.
Vaikka erilaisia messiaita ja liikkeitä ilmenee, tällä hetkellä ei Sohlbergin mukaan kuitenkaan eletä mitään suurta uusien messiaiden aikaa.
– Uskonnollisilla yhteisöillä on kyllä usein hyvinkin vahvoja johtajia, joilla katsotaan olevan erityinen auktoriteettiasema, erityisesti hengellisissä kysymyksissä. Heitä ei silti kuitenkaan pidetä messiaina sanan varsinaisessa merkityksessä.
Joskus uskonnollisten johtajien ja uusien liikkeiden perustajien katsotaan Sohlbergin mukaan välittävän korjattua ja täydennettyä ilmoitusta.
– Tällaisia selkeästi nimenomaan uuden messiashahmon ja messiaanisuuden ympärille syntyneitä liikkeitä ei ole valtavan suuria määriä. Mistään suuresta trendistä ei ole siis kyse. Uskontososiologisesti katsoen uudet messiashahmot vaikuttavat usein lahko-tyyppisissä liikkeissä.
Messiaita ja heidän ympärilleen keskittyviä uusia ryhmiä ja liikkeitä kuitenkin esiintyy. Mikä saa ihmiset mukaan tällaiseen?
Ilmiötä voidaan Sohlbergin mukaan psykologisoida, ja siihen liittyykin hänen mielestään usein jonkinlainen yksilön ja yhteisön kriisi yhdistyneenä.
– Messias-hahmojen ympärille liittyy aina erilaisia odotuksia. Messiaalla itsellään on asiasta jonkinlainen vahva kokemus ja jumalalliseksi koettu valtuutus. Siihen, miksi jotkut ihmiset lähtevät mukaan tällaisiin liikkeisiin, on monia syitä. Messiashahmoissa on usein jonkinlaista karismaattista vetovoimaa.
”Siperian Kristus” on hiljainen ja syrjäänvetäytyvä
National Geographic -lehden artikkelin mukaan näyttäisi siltä, että Jeesuksia pulpahtelisi pintaan varsinkin ei-länsimaisissa paikoissa.
Sohlbergin mukaan osaltaan tähän vaikuttaa se, että yleisesti ottaen uskonnollisuus on voimakkaampaa ja näkyvämpää ei-länsimaisissa kulttuureissa.
– Uskonnollisilla auktoriteeteilla on niin usein tärkeä merkitys muun muassa Afrikassa.
Jussi Sohlberg kertoo vuosia sitten tavanneensa ”Siperian Kristuksen” Vissarionin.
– Hän ei vaikuttanut mitenkään ulkonaisesti valovoimaiselta persoonalta, ennemminkin hiljaiselta ja syrjäänvetäytyvältä. Hänen johtamassa liikkeessä on myös joitakin moderneja piirteitä, kuten ekologisen elämäntavan korostaminen.
Sohlberg muistuttaa, että messiashahmoja voi esiintyä myös poliittisissa ideologioissa.
– Monet saksalaiset kokivat esimerkiksi Hitlerin messiaanisena hahmona, joka vapauttaa saksalaiset ja luo suuren ja upean uuden valtakunnan. Populaarikulttuurissa, varsinkin tieteis- ja fantasiakirjallisuuden sekä elokuvien puolella esiintyy monia messiashahmoja.
Kuva: Olli Seppälä