Tulosten yhdenmukaisuus yllätti tutkijat.

Jumalanpalvelus koetaan usein rauhoittavana ja jopa meditatiivisena. Tämä osallistujien kokemus on ollut kyselytutkimusten kautta tiedossa jo pitkään. Nyt sille on saatu vahvistusta myös psykofysiologisten mittausten avulla.

Psykofysiologialla tarkoitetaan sellaisia ihmisen kehossa tapahtuvia muutoksia, joiden taustalla on mielentilan muutos. Nykyään niitä voidaan mitata helposti älysormusten ja -rannekkeiden avulla.

Näitä menetelmiä Kirkkohallituksen asiantuntijat Terhi Paananen ja Titti Kallio hyödynsivät tutkiessaan jumalanpalveluksen kävijöiden kokemuksia. Tutkimukseen valittiin kolme messua Helsingissä ja Porvoossa syksyllä 2022. Kussakin messussa 12 satunnaisesti valittua osallistujaa sai käyttöönsä älysormuksen, joka mittasi ihon sähkönjohtavuuden vaihtelua.

Sähkönjohtavuuden vaihtelun mittaamista on käytetty hermoston toiminnan selvittämiseen jo 1800-luvulta lähtien, ja menetelmä on osoittautunut luotettavaksi. Muutokset ihon sähkönjohtavuudessa johtuvat hienerityksestä. Siihen taas vaikuttaa ihmisen tahdosta riippumattoman hermoston toiminta.

TUTKIMUKSEN TULOKSET olivat hyvin yhdenmukaisia. Kaikki osallistujat, joiden mittaus onnistui, rauhoittuvat messun aikana. Heidän virittyneisyytensä laski pian messun alettua ja pysyi matalalla, kunnes se jälleen messun lopussa nousi. Teknisten ongelmien takia tulokset saatiin kussakin messussa 8–9 sormuksesta.

Kirkkohallituksessa digitaalisten projektien parissa työskentelevä asiakaskokemusasiantuntija Titti Kallio on opiskellut pääaineenaan psykologiaa. Hän kertoo, että tulokset yllättivät niin hänet kuin Terhi Paanasenkin, joka työskentelee Kirkkohallituksessa jumalanpalvelusten ja hengellisen elämän asiantuntijana.

Kristillisen jumalanpalveluksen osallistujien kokemuksia tutkittiin psykofysiologian menetelmin tiettävästi nyt ensimmäistä kertaa. Niinpä Kalliolla ja Paanasella ei ollut etukäteen hypoteesia tutkimuksen tuloksista. Jos mittausten tuloksia olisi kuitenkin pitänyt etukäteen arvata, Kallio olisi veikannut, että ne vaihtelevat osallistujien välillä.

– Että joku kokisi vahvoja tunteita, joku toinen olisi hyvin rauhoittuneessa tilassa ja kaikkea siltä väliltä.

Vertaisarvioidun tutkimuksen tuloksia on jo esitelty syksyllä julkaistussa jumalanpalvelusbarometrissä Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä ja kansainvälisissä konferensseissa. Erityisen tärkeä Kalliolle ja Paanaselle oli kesällä Dublinissa järjestetty jumalanpalvelusten tutkimukseen keskittynyt Societas Liturgica -konferenssi, jossa syntyi kansainvälisiä kontakteja ja ideoita jatkotutkimuksesta.

Tutkimuksessa käytettiin mittauslaitteena Moodmetricin älysormusta.

TIETEELLISEN TIEDON kartuttamisen lisäksi Paanasen ja Kallion toiveena on, että tuloksia voidaan hyödyntää jumalanpalvelusten kehittämisessä.

Nykyisten linjausten kanssa tutkimuksen tulokset saattavat olla ristiriidassa. Jumalanpalveluksen oppaassa Palvelkaa Herraa iloiten vuodelta 2009 korostetaan seurakuntalaisten aktiivista osallistumista niin jumalanpalvelusten suunnitteluun kuin toteutukseen.

Aiemmin tehdyt kyselytutkimukset ja nyt saatu data kuitenkin kertovat, että messukävijät kaipaavat nimenomaan rauhoittumista. ”Onko vaarana, että seurakuntalaisten aktiivisuutta painottamalla menetetäänkin heille tärkeä rauhoittumisen mahdollisuus ja keskeinen syy osallistua messuun”, Paananen ja Kallio pohtivat jumalanpalvelusbarometrin artikkelissa.

Toisaalta älysormusten datan mukaan myös perinteistä luterilaista messua vapaamuotoisemman Valon messun osallistujat rauhoittuivat jumalanpalveluksen aikana. Siinä osallistujilla on tavallista aktiivisempi rooli. He muun muassa kiertelevät kirkkosalissa rukousjakson aikana.

MITTAUSTEKNOLOGIAA VOISIVAT halutessaan hyödyntää myös yksittäiset seurakunnat. Titti Kallio kertoo, että vastaavia mittauksia käytetään jo nyt asiakkaiden kokemuksen selvittämiseen esimerkiksi matkailualalla, kaupoissa ja urheilutapahtumissa. Mittauslaitteet ovat edullisia ja helppokäyttöisiä, ja niiden avulla saadaan tarkempaa tietoa kuin palautekyselyissä.

Jumalanpalvelusbarometrin artikkelissa Kallio ja Paananen ideoivat, että tuomiokapituleissa voisi olla lainaamo, josta seurakunnat saisivat mittauslaitteita käyttöönsä.

– Kyllähän tämä data kertoo enemmän kuin hymynaama-automaatti kirkon eteisessä, Kallio sanoo.

Kallio ja Paananen suunnittelevat jatkavansa tutkimusta aiheen parissa myös itse. Heitä kiinnostaa muun muassa se, miten tv-jumalanpalvelukset koetaan tai miten jumalanpalvelus vaikuttaa sellaisiin ihmisiin, jotka eivät yleensä niissä käy. Toiveena on myös saada entistä tarkempaa dataa hermoston toiminnasta koko messun ajalta. Tällöin voidaan selvittää esimerkiksi se, liittyykö virittyneisyyden lisääntyminen messun loppupuolella ehtoolliseen.

Erilaisia yhteistyöhankkeitakin on suunnitteilla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Menetelmää saatetaan hyödyntää muun muassa autismin kirjolla olevien henkilöiden jumalanpalveluskokemusten tutkimuksessa.

– Jatkuvasti keksimme uusia ideoita, miten tutkimusta voisi jatkaa. Olemme vasta alussa ja vain taivas on rajana, Kallio sanoo.

– Nyt pitää miettiä, mikä on olennaista. On tärkeä valita tutkimusdetaljit sen mukaan, millä on merkitystä kirkon toiminnan kehittämiselle.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!