Tampereen Harjun seurakunta lähetti maaliskuussa kutsut Suomen Lähetysseuran nepalilaiselle kummivirkailijalle Mandira Awalelle ja opinnoissaan hyvin edenneelle alakastiselle kummioppilaalle Sangita BK:lle. Harjun seurakunta olisi kustantanut heille kahden viikon matkan Suomeen toukokuussa.
Ajatuksena oli esitellä kummilapsityön vaikutuksia suomalaisille sekä mahdollistaa kummilapselle hänen tukijoidensa tapaaminen. Naiset olisivat osallistuneet lähetyspiireihin, lähetysiltoihin ja messuun, vierailleet kouluissa ja nuortenillassa sekä tavanneet seurakuntaneuvoston jäseniä.
Suomen Nepalin suurlähetystö kuitenkin myönsi viisumin vain Mandiralle ja epäsi sen Sangitalta. Lähetystö epäili päätöksessään köyhän, nuoren, naimattoman naisen mahdollisesti aikovan jäädä Schengen-alueelle paperittomaksi viisumin umpeuduttua.
Harjun seurakunnan lähetyspapin Jouni Heiskasen mukaan viisumin epäämisperustelut olivat absurdeja. Häntä ihmetyttää myös, miten vähän lähetystö luottaa Suomen kirkkoon tai Lähetysseuraan.
– Meillä oli naisille tarkka matkasuunnitelma. Miksi köyhä nuori haluaisi tai uskaltaisi jäädä yksin Suomeen vierailun jälkeen, kun hänellä on kotimaassaan opinnot loppusuoralla ja tällä hetkellä myös työpaikka sekä syvä kutsumus auttaa alueensa ihmisiä, Heiskanen ihmettelee.
Nepalissa naisella on myös perhe, mutta Suomessa tai Euroopassa hänellä ei ole ketään tuttuja.
Virkamies voi toki Heiskasen mukaan vedota pykäliin. Jokainen hakemus tulisi kuitenkin harkita tapauskohtaisesti.
– Tässä herää kysymys, onko järjellistä harkintaa tehty, vai onko vain varmuuden vuoksi pykäliin vedoten estetty viisumin saanti. Tämä on tylyä ja rumaa.
Sangita BK: ”Nyt vasta ymmärrän, että köyhä ei ole mitään”
Suomen Lähetysseuran Nepalin aluepäällikkö Juha Lind teki viisumin epäämispäätöksestä oikaisupyynnön suurlähetystöön, mutta päätös pysyi entisellään.
Lind perusteli seikkaperäisesti, miksi tässä tapauksessa on erittäin epätodennäköistä, että nainen ei palaisi vierailun jälkeen Nepaliin. Hänen mukaansa Sangita on lisäksi elävä esimerkki Suomen uuden Nepalia koskevan maastrategian toimivuudesta. Hänen kohdallaan on toteutunut naisten ja haavoittuvien ryhmien oikeuksien ja tasa-arvon edistäminen sekä laadukas koulutus.
Kun Lähetysseuran tukema kummityö aloitettiin Sangitan kotiseudulla Mugussa, vain muutama dalit-tyttö kävi koulua. Nyt lähes 90 prosenttia kouluikäisistä eli yli 4 400 alakastista tyttöä on päässyt kouluun.
– Suomen lähetystön omiinkin tavoitteisiin kuuluvat ihmisoikeuksien edistäminen ja köyhyyden torjuminen. Päätös viisumin epäämisestä on ristiriidassa niiden kanssa. Tässä on nyt vaarana, että paikalliset ihmiset tulkitsevat päätöksen vahvistukseksi vanhoille käsityksille kastien kirouksesta, Jouni Heiskanen sanoo.
Lindin mukaan on vaarana, että Suomen viranomaiset tulevat toiminnallaan tukeneeksi juuri niitä kasti- ja sukupuolisyrjintään perustuvia ihmisoikeusloukkauksia, joita vastaan Nepalissa tehdään suomalaisvoimin työtä.
Lähetystön perusteluissa katsotaan, että heidän päätöksensä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston viisumisäännöstöön ja heillä on perusteltu syy epäillä, että naimaton, köyhä nuori nainen ei poistuisi Schengen-valtioiden alueelta viisumin umpeuduttua.
Kastittomuus tai hakijan etninen tausta eivät selviä viisumihakemuksesta eikä niitä myöskään selvitetä hakemuksen käsittelyssä, lähetystöstä kerrotaan Kotimaalle.
Sangita itse kertoo aiemmin ajatelleensa, ettei raha merkitse kaikkea.
– Nyt vasta ymmärrän, että köyhä ei ole mitään. Vaikka köyhä saisikin mahdollisuuden, se otetaan häneltä pois. Minun täytyy ansaita rahaa tullakseni joksikin, hän sanoo Harjun seurakuntaa varten kuvatulla videolla.
Jouni Heiskanen korostaa, että kummityö on erinomainen keino ehkäistä laitonta maahanmuuttoa.
– Nyt on myöhäistä enää vaikuttaa tähän vierailuun. Mandira Awale tulee Suomeen yksin. Mutta asiasta pitäisi mielestäni keskustella julkisuudessa, jotta tämä ei toistuisi jatkossa.
Vuodesta 2015 alkaen turistiviisumin saanti on ollut köyhille mahdotonta
Nepalin kirkollisen työn koordinaattorilla Elina Lindillä on henkilökohtaista kokemusta varattomien ja alakastisten nepalilaisten kutsumisesta vierailulle Suomeen. Vuoteen 2014 asti turistiviisumin sai ongelmitta, jos suomalainen kutsuja lupasi vastata kuluista. Vuodesta 2015 alkaen viisumit yllättäen evättiin.
– Yhdessä tapauksessa oli kysymys henkilöstä, joka oli ollut Suomessa jo kolme kertaa aikaisemmin syyllistymättä mihinkään laittomuuksiin. Hän palasi aina ajoissa Nepaliin, jossa hänellä on vaimo ja tytär ja oma talo. Hänen kohdallaan nämäkään eivät enää riittäneet takeiksi siitä, että hän palaisi kotimaahan, Elina Lind kertoo.
Elina Lind on ollut Kathmandun lähetystössä läsnä tilaisuudessa, jossa on todettu, että köyhän ja työttömän nepalilaisen on jokseenkin mahdotonta saada edes turistiviisumia Suomeen.
– On totta, että nepalilaiset ovat levittäytyneet kaikkialle maailmaan sekä laillisesti, laittomasti että myös ihmiskaupan uhreina. Silti yksilön leimaaminen syylliseksi ilman muita perusteita kuin väärä kansalaisuus ja varattomuus, on ainakin oman oikeustajuni vastaista.
Kuva: Elina Lind / SLS. Opinnoissaan hyvin edennyt Lähetysseuran kummioppilas Sangita BK ei saanut viisumia Suomeen.