Aasi – nöyrä kantaja

Kun Jeesus syntyi jouluna, paikalla oli enkeleiden lisäksi härkiä ja aaseja. Kun Joosef ja Maria pakenivat Egyptiin, heillä oli mukanaan aasi, samoin silloin kun he palasivat maapaosta.

Kun Jeesus saapui pääsiäisen alla Jerusalemiin, hän ratsasti aasilla.

Vähemmän tunnettua on, että myös Via dolorosalla, tuskien tiellä eli matkalla Golgatalle, aasilla oli oma roolinsa.

Kun ristin paino kävi Meidän Herrallemme liian suureksi, väkijoukosta astui muuan Simon Kyreneläinen kantamaan ristiä. Mutta sitä eivät evankeliumit kerro, että osan matkasta ristiä kantoi myös aasi.

– Sinä uskollinen pikku aasi, ota risti selkääsi, auta kärsivää Kristusta, sanoi Jumala, kun myös Simon Kyreneläinen alkoi väsyä.

Aasi totteli ja kantoi ristiä jyrkkää mäkeä ylös kohti Pääkallonpaikkaa.

Rististä jäi aasiin pysyvä jälki, joka ilmenee sen jälkeläisissä vielä tänä päivänä: selkää pitkin kulkeva tumma juova, jossa on hartioiden kohdalla tumma poikkiraita.

Jostain syystä pyhät tekstit eivät mainitse aasin roolia, mutta ihmiset näkevät aasin selässä muiston tästä tapahtumasta ja kutsuvat sitä nimellä aasinristi.

Aasi eli kesyaasi (Equus asinus asinus) on vanhimpia ihmisen kotieläimiä. Ensimmäiset aasit kesytettiin 4 000

vuotta ennen Kristuksen syntymää Pohjois-Afrikassa.

Kesyaasin kantamuoto on afrikanvilliaasi, jonka alalajeja ovat nubianvilliaasi sekä somalianvilliaasi. Kolmas alalaji atlasvilliaasi kuoli sukupuuttoon 300-luvulla. Aasialaisella villiaasilla ei sen sijaan ole tekemistä kesyaasin kanssa.

Aasi on rauhallinen ja sitkeä, joskus myös itsepäinen työjuhta ja taakkojen kantaja. Aasi tulee toimeen niukallakin ravinnolla, mutta veden suhteen se on vaatelias. Aaseista saadaan maitoa ja lihaa.

Aaseja on jalostettu erilaisiin tarkoituksiin. Osa on suurikokoisia kuin hevonen, osa pieniä ja vantteria, osalla aaseista on pitkä turkki. Useilla aaseilla on myös havaittavissa kantamuodosta periytyvä, selässä ja hartioilla näkyvä aasinristi.

Raamatussa on kertomus Bileamin puhuvasta aasista, joka tunsi ihmistä paremmin Jumalan tahdon.

Aasia on pidetty nöyryyden ja lempeyden mutta myös tyhmyyden, laiskuuden ja itsepäisyyden vertauskuvana.

Jouluseimiasetelmissa on yleensä mukana härkiä ja aaseja, jotka on nähty kansojen vertauskuvina: härkä edustaa juutalaisia, aasi pakanoita.

Aasi on sympaattinen otus. Ihmisen nimittämien aasiksi perustuu ennakkoluuloihin. Aasi ei ole sen tyhmempi kuin mikään muukaan Luojan luoma. Jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.

Edellinen artikkeliDiakin globaalin vastuun hankkeeseen 300 000 euroa
Seuraava artikkeliAhven – veden tiikeri

Ei näytettäviä viestejä