Suomen Lähetysseuran vt. toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin mukaan avustustyöntekijöihin kohdistuva väkivalta on yleisesti lisääntynyt ja heidän nauttimansa kunnioitus ja arvostus vähentynyt viime aikoina.
– Ajatukseni ovat Afganistanissa ammuttujen suomalaisten lähetystyöntekijöiden omaisten luona. Suren myös heidät lähettäneen Kansanlähetyksen kanssa, tämä on järjestöllekin hyvin raskas asia. Yleisemmällä tasolla pitäisi käydä perusteellista keskustelua lisääntyneestä väkivallasta avustustyöntekijöitä kohtaan.
Steffansson arvelee, että ilmiön taustalla ovat ääriliikkeet, joille naisten voimaannuttaminen tai kansan koulutustason kohoaminen ovat ilmeisiä uhkia.
– Mitä enemmän ääriliikkeet saavat valtaa, sitä enemmän länsimaisiin avustustyöntekijöihin kohdistuu uhkia ja vihaa. Ymmärtääkseni nämäkin ammutut työntekijät olivat tavallisten afganistanilaisten kunnioittamia ja arvostamia. Ääriliikkeitä heidän työnsä kuitenkin uhkasi.
– Toki emme vielä tiedä, tunsivatko ampujat edes naisten työtä. Mahdollista on, että kyse on yleisestä vihasta länsimaita ja länsimaalaisia kohtaan, Steffansson toteaa.
Mikä sitten ehkäisisi ääriliikkeiden syntyä ja kasvua parhaiten?
– Uskon, että juuri se, mihin näiden liikkeiden viha kohdistuu, heikentää liikkeitä parhaiten. Naisten voimaannuttaminen, koulutustason nostaminen ja parempien yhteiskuntarakenteiden luominen vähentävät ääriliikkeiden valtaa ja vetovoimaa. Vain pitkäjänteinen työ auttaa. Nopeat ratkaisut eivät tuo kestävää apua, Steffansson sanoo.
Hän peräänkuuluttaa uskontojen välistä dialogia sekä uskonnollisten johtajien välisiä keskusteluja.
– Ääriliikkeitä ei synny vain muslimien keskuudessa. Intiassa hindutaustaiset ääriliikkeet ovat nyt nousussa. Ja on olemassa myös kristillisiä ääriliikkeitä, jotka ovat valmiita jopa väkivallan käyttöön. Ääriliikkeet synnyttävät helposti uhkakuvia, jotka leimaavat kaikki kyseisen uskonnon kannattajat.
– Tarvitsemme lisää uskontojen välistä dialogia, jotta emme ohjaudu peloista ja ääriliikkeiden luomista mielikuvista käsin, vaan tiedämme, mistä eri uskonnoissa on suurten joukkojen näkökulmasta oikeasti kyse, Steffansson sanoo.
Steffanssonin mukaan ääriliikkeet perustelevat ja oikeuttavat omaa toimintaansa usein uskonnollisella retoriikalla. Taustalla saattaa silti olla enemmänkin etnisiä ja kulttuurisia tai omaan yhteiskunnallisesti alistettuun asemaan liittyviä syitä.
– Lähetysseuran työn kautta tiedän, että monet pakistanilaiset muslimit eivät tunnista Talibanien uskontoa islamiksi ollenkaan.
Lisää Steffassonin ajatuksia sekä muiden lähetysjärjestöjen kommentteja tapahtuneeseen laajassa artikkelissa Kotimaa Prossa.
Lue myös:
Surmatut olivat työskennelleet Afganistanissa pitkään
Kirkon lähetysjohtaja: Kova hinta auttamisesta
Arkkipiispa Mäkiseltä surunvalittelu Afganistanin surmatyön johdosta
Kaksi Kansanlähetyksen avustustyöntekijää surmattu Afganistanissa