Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola linjasi kesäkuussa, että sateenkaarimessut eivät ole Vaasan suomalaisen seurakunnan toimintaa. Asiasta on Vaasassa noussut kohu maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen kirjoitettua siitä syyskuun alussa.
Peltolan muutamia päiviä sitten julkisuuteen antaman tiedotteen mukaan minkäänlaista yhteistyösopimusta tai hallinnollista päätöstä säännöllisestä jumalanpalvelusyhteistyöstä Vaasan Seta ry:n kanssa ei suomalaisella seurakunnalla ole ollut, eikä millään yhdistyksellä ole subjektiivista oikeutta vaatia seurakuntaa järjestämään jumalanpalveluksia heidän kanssaan.
Sen sijaan Vaasan ruotsinkielinen seurakunta on Peltolan mukaan järjestänyt kaksikielisiä sateenkaarimessuja.
– Niihin on osallistunut vapaaehtoisesti Vaasan suomalaisen seurakunnan pappeja ja kanttoreita. Olen linjannut, että työntekijät voivat olla edelleen mukana ruotsalaisen seurakunnan sateenkaarimessussa huolehtien kuitenkin siitä, että heidän työmääränsä pysyy kohtuullisena. Viimeisin messu oli kesäkuussa ja siitä oli tiedotettu Vaasan suomalaisen seurakunnan toimintana ilman, että olin siitä tietoinen. Hyväksyin, että sellainen järjestettiin.
”Olisiko sellaisessa tilanteessa oikeasti omantunnonvapaus olla toimittamatta sateenkaarimessua?”
VIIME KEVÄÄNÄ kirkkoherrana aloittanut Teijo Peltola vastaa seurakunnan jumalanpalvelustoiminnasta. Hän on tiedotteessaan perustellut, ettei pidä mahdollisena sateenkaarimessujen pitämistä osana seurakunnan työvuorojärjestelyjä, koska sateenkaarimessut eivät ole varsinaisesti seurakunnan omaa toimintaa.
Mikäli seurakunnan sateenkaarimessut olisivat seurakunnan toimintaa ja työvuorojärjestelyjä, olisi seurakunnan pappien ja kanttorien osallistuttava niihin vuorollaan, tiedotteessa sanotaan.
Välillisestä syrjinnästä voi Peltolan tiedotteen mukaan olla kyse, mikäli työntekijä kieltäytyy työtehtävästä vakaumuksellisesta syistä ja esihenkilö sen hyväksyy.
Mitä tämä tarkoittaa? Ketä syrjittäisiin?
– Kysyn pikemminkin, olisiko sellaisessa tilanteessa oikeasti omantunnonvapaus olla toimittamatta sateenkaarimessua, Peltola pohdiskelee.
– Jos jumalanpalvelus on osa työvuorojärjestelyjä, silloin siitä vastaa meillä operatiivisesti hallintokappalainen ja viime kädessä kirkkoherra.
”Minut on vihitty papiksi vuonna vihkimyksessä, jossa oli mukana sekä miehiä että naisia”
ILKKA-POHJALAINEN ON kirjoittanut, että ”Vaasan uusi kirkkoherra on ollut syvällä naispappeuden vastustamisessa ja Venäjän kohuvihkimisissä”.
Peltolan mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa.
– Minut on vihitty papiksi vuonna 1993 vihkimyksessä, jossa oli mukana sekä miehiä että naisia. Olen itse ollut kaksi tai kolme kertaa avustamassa pappisvihkimyksessä, jossa on vihitty virkaan miehiä ja naisia.
Seurakuntaviroissaan Tikkurilassa, Tammelassa, Hartolassa, Lempäälässä, Lapualla ja nyt Vaasassa Peltola kertoo olleensa koko ajan yhteistyössä pappsinaisten kanssa ja kirkkoherrana luottamuselinten kanssa hän on pyytänyt heille vokaatiota.
Aikaisemmin hän työskenteli 11 vuotta Suomen Lähetysseuran palveluksessa. Kansanlähetyksessä hän oli työssä vuosina 2016–2024,
– Kansanlähetyksen virkakäsitys on perinteinen, ja siellä olen toiminut työnantajan pelisääntöjen mukaan. Mutta Kansanlähetyksen tehtävissäkin olen tehnyt yhteistyötä pappisnaisten kanssa seurakunta- ja lähettäjäyhteyksissä, jumalanpalveluksissa ja muuten.
Entä vuoden 2023 syyskuun pappisvihkimys Pietarissa? Siellä vihittiin Inkerin kirkon papiksi myös Kansanlähetyksen työntekijä. Asiasta nousi Suomen kirkon piirissä kohu, koska sitä pidettiin sopimuksien ja käytäntöjen vastaisena.
Peltola kertoo olleensa Kansanlähetyksen johtoryhmän jäsenenä pappisvihkimyksistä tietoinen. Mutta vokaatioista kotimaassa vastaa hänen mukaansa Kansanlähetyksen lähetysjohtaja. Inkerin kirkon pappisvihkimyksiin vokaation antoi Inkerin kirkko.
– Olin itse ulkomaantyön johtaja. Siinä roolissa näin tarpeen, jonka Inkerin kirkko sanoitti. Todettakoon myös, että Pietarissa vuosi sitten vihityt olivat jo aikaisemmin saaneet siellä pappisdiakonin vihkimyksen. On ehkä myös reilua sanoa, että Pietarin-vihkimykseen liittyvää tematiikkaa on piispainkokouksessa jo paljon avattu.
PELTOLAN LINJAUSTA sateenkaarimessuista on hänen mukaansa käsitelty sekä seurakunnan työyhteisössä että luottamuselimissä.
– Pappien, kanttoreiden ja työalajohtajien kokouksessa elokuussa. Sitä ennen se ei lomien ja leirien vuoksi ollut mahdollista. Käsittely on ollut työyhteisön sisäistä.
Seurakuntaneuvostossa asiaa on Peltolan mukaan käsitelty kaksi kertaa, viimeksi keskiviikkona.
– Keskustelu oli luottamuksellista ja mielestäni rakentavaa ja kunnioittavaa.
Peltola kertoo informoineensa linjauksista kesän ja alkusyksyn mittaan myös Lapuan hiippakunnan piispaa, dekaania, lakimiesasessoria, tuomiorovastia ja pappisasessoreita sähköpostitse.
”Seurakunnassamme sitoudutaan kirkon linjauksiin ja jumalanpalvelusjärjestykseen”
PELTOLA TARKENTAA vielä, että mitään päätöstä tai yhteistyösopimusta Vaasan Seta ry:n kanssa säännöllisestä jumalanpalvelustoiminnasta ei ole koskaan tehty.
– Niitä on vain jossain vaiheessa ryhdytty pitämään.
Lopuksi Peltola haluaa vielä kutsua kaikkia ihmisiä seurakunnan toimintaan.
– Vaasan suomalaisen seurakunnan toiminta on kaikille avointa ja turvallista toimintaa. Seurakunnassamme sitoudutaan kirkon linjauksiin ja jumalanpalvelusjärjestykseen, Teijo Peltola sanoo.
Ilmoita asiavirheestä