”Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille.”

Sitaatti on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmasta Vahva ja välittävä Suomi.

Järjestökenttää ovat pitkin kevättä ja kesää aiheellisesti järkyttäneet Orpon (kok.) hallituksen kaavailemat 130 miljoonan euron suuruiset leikkaukset valtionavustuksista. SOSTE, eli suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö, toteaa yksikantaan, että leikkausten kerrannaisvaikutukset tulevat vääjäämättä heijastumaan jo ylisuuriksi kasvavien sote-palveluiden kustannuksiin.

Huomaan kerta toisensa jälkeen äimisteleväni suu auki sitä, kuinka epäinhimillistä ja lyhytnäköistä politiikkaa valtakunnassamme runnotaan läpi. Päätös leikata järjestöiltä, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi, on kuin sarkastinen isku suoraan hyvinvointiyhteiskunnan palleaan. Erityisen pahalta tuntuu seurata koko ajan tyhjemmäksi käyvää lupauspajatsoa siitä, kuinka heikoimmista pidetään huolta.

Huomaan kerta toisensa jälkeen äimisteleväni suu auki sitä, kuinka epäinhimillistä ja lyhytnäköistä politiikkaa valtakunnassamme runnotaan läpi. 

DIAKONIATYÖN ARJESSA ihmisten elämäntilanteiden kirjo on loppumaton. Uuden ihmisen kohtaaminen vaatii aina valmiutta kohdata oikeastaan mitä vain. Vaikka emme ole kaikkien mahdollisten tilanteiden asiantuntijoita, tiedämme aika monesta asiasta aika paljon.

Kaikista eniten tietävät kuitenkin usein juuri kolmannen sektorin toimijat, tiettyyn substanssiosaamiseen erikoistuvat järjestöt. Järjestökenttä on diakoniatyölle korvaamaton apu ja yhteistyökumppani.

Järjestöt tarjoavat paitsi huikeaa asiantuntijuutta, myös valtavan määrän matalan kynnyksen toimintaa ja kohtaamispaikkoja. Omassa järjestöverkostossani on esimerkiksi kotoutumisen, mielenterveyden, ulkopuolisuuden ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden kysymysten parissa toimivia järjestöjä.

Suurilla kansalaisjärjestöillä on puskurina varainhankinnan koneisto, mutta pienet järjestöt ovat usein kokonaan riippuvaisia valtion rahoituksesta.

Vireillä olevat leikkaukset uhkaavat vahingoittaa kolmannen sektorin toimijoiden vuosikymmenten aikana rakentamaa kansalaisyhteiskunnan perustaa vakavasti. Vaikka en olekaan taloustieteilijä, uskallan silti väittää, että siihen meillä ei ole varaa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!Ilmoita asiavirheestä