”Kävelet alkuperäisellä Raatteen tiellä” muistuttaa kyltti talvisotamuseon pihalla.
Jokainen askel Raatteen tiellä tuntuu merkitykselliseltä. Mielen täyttää kiitollisuus, mutta myös murhe siitä, että sota on jälleen tullut niin lähelle meitä suomalaisiakin.
Raatteen tien taistelu ja suomalaisten voitto Neuvostoliiton puna-armeijan joukoista tammikuussa 1940 tunnetaan talvisodan ihmeenä ja Suomen sotahistorian kuuluisimpana taisteluna. Raatteen tien viikon mittaisessa taistelussa kuoli viitisen sataa suomalaista ja tuhansia 44. ukrainalaisen valiodivisioonan sotilaita. Kaikkien talvisodassa kaatuneiden muistoa kunnioittaa kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvä kivikenttä, talvisodan monumentti.
Vuonna 1992 avautunutta talvisotamuseota on luotsannut vuodesta 2019 lähtien yrittäjä Reima Haapoja.
‒ Isäni taisteli Raatteen tiellä. Hän tosin ei sotajuttuja koskaan kertonut. Olen aina lukenut ja tutkinut sotahistoriaa sekä kerännyt sota-ajan esineitä siitä lähtien, kun vuonna 1985 löysin Norjan rannikolta jatkosodan aikaisen saksalaisen sotilaan kypärän, Haapoja kertoo.
Hän on laajantanut museota vuosi vuodelta. Ensin museoon tuli Haapojan omista kokoelmista jatkosotanäyttely.
‒ Vuosi sitten rakensin näyttelyn partisaanien hyökkäyksistä Suomussalmella. Aiheesta vaiettiin pitkään. Viimeisin uutuus on Ukraina Nyt -huone, jossa on ukrainalaisten lahjoittamia esineitä, Haapoja kertoo.
Ukraina Nyt -huoneessa on muun muassa Ukrainassa vapaaehtoisena taistelleen suomalaisen sotilaan puku sekä luodinreikiä täynnä oleva henkilöauto tuulilasinsirpaleineen.
‒ Meillä on käynyt paljon ukrainalaisia, lähinnä naisia, ja heistä jokainen on itkenyt Ukraina Nyt -huoneessa, Haapoja kertoo.
TUNNELMA MUSEOSSA on juhlava ja harras. Jokainen näyttelyesine sotilaspuvusta tai sotilaspassista taistelun pienoismalliin, lehtileikkeeseen, mustavalkokuvaan rintamalta tai vaikkapa valkoiseksi maalattuun talvisodan aikana Mikkelin päämajan käytössä olleeseen autoon kertoo omalta osaltaan tarinaa sodan synkistä ja rankoista muistoista.
Partisaanien hyökkäykset -näyttelyn ovella ei turhaan varoiteta, etteivät valokuvat sovellu herkimmille vieraille.
‒ On tärkeää tuoda näkyväksi sodan vaiettuja tapahtumia. Siksi museossa on myös Kuolemanrata-näyttely. Hyrynsalmelta Kuusamoon saksalaisten vuosina 1942–1944 rakennuttama 187 kilometriä pitkä junarata, jonka rakennustöissä kuoli satoja sotavankeja, Haapoja kertoo.
Talvisotamuseo jättää aiheen raskaudesta huolimatta levollisen mielen. Hinta on ollut kova, mutta kaikesta on selvitty. Museo on kunnianosoitus kaikille niille, joiden ansiosta Suomi on itsenäinen.
Raatteen Portti -museo Suomussalmella. Avoinna syyskuun loppuun 10-17. Lokakuussa 11-16, suljettu maanantaisin.
Juttuun korjattu 3.9.2024 klo 11.04: Venäjän puna-armeija Neuvostoliiton puna-armeijaksi ja venäläiset sotilaat 44. ukrainalaisen valiodivisioonan sotilaiksi.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä