Italialaisen arkkipiispa Carlo Maria Viganòn ja paavi Franciscuksen välinen kahnaus kärjistyi tänä kesänä. Kesäkuussa Vatikaanin uskonopin virasto asetti paavin ykkösvastustajaksi nousseen Viganòn kanonisen lain mukaiseen syytteeseen skismasta eli hajaannuksen ajamisesta kirkkoon.

Perusteena syytteelle oli se, että Viganòn on toistuvasti vastustanut Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1962–1965) uudistuksia ja väittänyt Franciscuksen paaviutta laittomaksi. Kanonisen lain mukaan paavin kieltäminen johtaa skismaan.

Viganò vastasi syytteeseen viestipalvelu X:ssä (@CarloMVigano) pitämällä syytteitä kunnianosoituksena. Kirkolliskokousta ja paavia hän nimitteli syöväksi:

”Ei ole sattumaa, että minua vastaan esitetyt syytökset koskevat Jorge Mario Bergoglion [paavi Franciscuksen] laillisuuden kyseenalaistamista ja Vatikaanin [toisen] kirkolliskokouksen hylkäämistä: kirkolliskokous edustaa ideologista, teologista, moraalista ja liturgista syöpää, jonka välttämättömänä etäpesäkkeenä Bergoglion ’synodaalinen kirkko’ on.”

Tällaisten kommenttien seuraus ei ehkä lopulta voinut olla muu kuin ankarin mahdollinen rangaistus: ekskommunikaatio eli kirkon yhteydestä erottaminen. Sellaisen tuomion Viganò sai heinäkuun alussa.

Katolinen.fi-verkkosivuston mukaan ekskommunikoitu ei saa esimerkiksi osallistua ehtoolliselle tai muihinkaan sakramentteihin eli pyhiin toimituksiin, ellei päädy vilpittömästi katumaan tekojaan ja pyydä niitä anteeksi. Tällöin eksommunikaatio on mahdollista kumota.

Ajattelipa Viganò omasta tuomiostaan tällä hetkellä mitä tahansa, on selvää, että se on rankka päätös hänen arkkipiispan uralleen.

VIGANÒN KIRKOLLINEN ura on pitänyt sisällään monenlaisia virkatehtäviä ja käänteitä 1970-luvulta lähtien. Hän on työskennellyt muun muassa Pyhän istuimen suurlähetystöissä eri maissa sekä kirkon keskushallinnossa Vatikaanissa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan italialaisessa mediassa on arveltu, että Viganòn näkemykset paavin vastustamisessa radikalisoituivat hänen virkajärjestelyissä kokemiensa pettymysten takia. Viganò sai siirron Vatikaanista Yhdysvaltain suurlähettilääksi vuonna 2011, mistä hän ei ollut mielissään.

Useiden lähteiden, esimerkiksi The Guardianin, mukaan Viganò olisi itse ollut Yhdysvaltain pestiä vastaan, koska se tiesi joutumista syrjään kirkon keskushallinnosta. Vatikaanissa työskentely olisi tuottanut hänelle ainakin todennäköisemmin mahdollisuuden edetä kardinaaliksi. Tämä pettymys saattaa olla taustana monille Viganòn myöhemmille edesottamuksille.

Ehkä Viganò siksi lähetti vauonna 2012 paavi Benedictus XVI:lle ja Vatikaanin valtiosihteerille Tarcisio Bertonelle tukun kirjeitä, jotka sisälsivät väitteitä korruptiosta Vatikaanin raha-asioissa sekä vallan väärinkäytöstä. Kirjeet vuotivat julkisuuteen, kun Benedictuksen hovimestari varasti paavin kirjeitä ja lähetti ne lehdistölle. Mediassa kirjeillä retosteltiin yllin kyllin ja puhuttiin Vatileaks-skandaalista.

VIGANÒN MYÖHEMMÄT edesottamukset ovat vain koventuneet. Hän isännöi paavi Franciscuksen Yhdysvaltain-matkaa vuonna 2015 ja asetti tuolloin asetti paaville ansan: Viganò kutsui ryhmätapaamiseen mukaan yhdysvaltalaisen naisen, joka oli Kentuckyn piirikunnan virkailijana kieltäytynyt rekisteröimästä homoavioliittoa ja joutunut siksi vankilaan. Paavin ja naisen tapaaminen aiheutti ilman muuta kolhun silloin suhteellisen tuoreen paavin maineeseen. The New York Timesin lähteiden mukaan Franciscus oli tästä raivoissaan.

Paavin Irlannin-matkan aikana vuonna 2018 Viganò puolestaan vuoti julkisuuteen väitteensä, että paavi ja muut korkea-arvoiset kirkonmiehet olisivat suojelleet kardinaali Theodore McCarrickia seksuaalirikostutkinnalta. Franciscukselle siitä aiheutui melkoinen ryöpytys, eikä sitä helpottanut se, että Viganò vaati hänen eroaan:

”Hän [paavi] tiesi ainakin kesäkuusta 2013 lähtien, että McCarrick oli seksuaalirikollinen. Hänen on tunnustettava virheensä, ja julistetun nollatoleranssin periaatteen mukaisesti paavi Franciscuksen on ensimmäisenä näytettävä hyvää esimerkkiä – – ja erottava.”

VIGANÒN NÄKEMYKSET ovat käyneet sittemmin vain hurjemmiksi. Ne flirttailevat poliittisen äärioikeiston suosimien salaliittoteorioiden kanssa.

Vuonna 2022 julkaisemassaan kirjeessä Viganò väitti katolisen kirkon johdon olevan mukana maailmanlaajuisessa salaliitossa, jonka tarkoituksena on edistysmielisyyteen ja taloudellisiin intresseihin nojaavan yhtenäisen ”maailmanhallituksen” luominen. Salaliitossa on hänen mukaansa mukana suurimpina tekijöinä YK, Nato, EU, IMF sekä maailman rikkaimpien hyväntekeväisyysjärjestöt.

Viganòn retoriikka Franciscuksen paaviudesta on käynyt yhä synkemmäksi. ”Bergoglio on kirkolle sitä, mitä muut maailman johtajat ovat kansakunnilleen: pettureita, kumouksellisia ja perinteisen yhteiskunnan lopullisia tuhoajia”, hän totesi skismasyytteeseen antamassaan vastauksessa.

Tällaisesta lähtöasetelmasta käsin on vaikea nähdä, että Vatikaanin ja paavi Franciscuksen olisi ollut mahdollista päätyä Viganòn tapauksessa toisenlaiseen ratkaisuun. Nähtäväksi jää, palaako Viganò katuen takaisin vai jäävätkö potkut hänen kohdallaan lopullisiksi.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä