Enossa Pekka Rädyn kotitalon pihassa on neliön muotoon aseteltuja hirsiä. Ne osoittavat Rädyn lapsuudenkodin tarkan sijainnin. Kuusilapsisessa perheessä asuinpinta-alaa oli noin 40 neliömetriä.
– Olen viime aikoina ajatellut paljon kuolemaa, Räty sanoo istuessaan hirren päällä, lapsuudenkotinsa seinän kohdalla.
On helteinen iltapäivä, päivät pisimmillään ja luonto vehreimmillään. Ulkoiset olosuhteet antavat kontrastia kuolema-aiheelle. Kuoleman muistaminen noussee siitäkin, että on kaatuneiden muistopäivä. Siniristilippu liehuu pihan lipputangossa.
– Suomen lippua katsoessani ajattelen, miten paljon viatonta elämää sen eteen on uhrattu.
Rädyltä on lyhyessä ajassa kuollut kolme sisarusta ja useita ystäviä. Aikoinaan Kainuusta Enoon tullut suku on laaja.
– Juttelin kerran enolaisen suntion kanssa. Hän kertoi työuransa aikana kaivaneensa haudan 4 000 vainajalle. Monet heistä ovat olleet Rätyjä.
Edesmennyt äiti on mielessä. Äiti on myös valokuvassa isän valokuvan vieressä olohuoneen seinällä. Kansanedustajana 1990-luvun alussa Räty sai silloiselta puhemieheltä Riitta Uosukaiselta eduskunnasta lomaa toimiakseen syöpää sairastaneen äitinsä saattohoitajana.
– Ei sota yhtä miestä kaipaa, Uosukainen oli sanonut lomaa myöntäessään.
Keskustelu etenee nopeasti ajasta, paikasta ja tilanteesta toiseen.
Nyt Räty puhuu jo syntymästä. Hänen äitinsä oli syntyisin Sortavalan Kuokkaniemestä, isä Enosta. Vanhemmat vihittiin jatkosodan aikana ja häitä juhlittiin suojeluskunnan talolla. Hääjuhla piti keskeyttää, koska rintama lähestyi nopeasti. Isä palasi suoraan häistä rintamalle, äiti lähti kävellen evakkoon. Tähän oman elämänsä kertomukseen äiti oli palannut usein.
Koti Enossa on nyt samalla tontilla, jossa hän vietti lapsuutensa.
PEKKA RÄDYN oma koti Enossa on nyt samalla tontilla, jossa hän vietti lapsuutensa. Tontille rakennettiin 50 vuotta sitten valkoinen tiilitalo. Välillä hän on asunut muun muassa Tampereella, Lahdessa ja Seinäjoella.
– Luovuuteni juuret ovat Enossa. Siksi tahdoin palata kotiseudulle.
Talvet Räty asuu puolisonsa Riitta Rädyn kanssa Espanjassa Aurinkorannikolla.
Juhannuksena Rätyjen avioliiton solmimisesta tuli 26 vuotta. Hääkuvassa on kaksi kansallispukuihin sonnustautunutta, vakavailmeistä ihmistä järven rannalla.
Riitallakin on sukujuuria Enossa. Pekan kanssa he ovat kuudensia serkkuja.
Puhe kulkee nyt lapsuuteen ja lapsuudenkotiin. Oli kolme lehmää, vasikoita ja sika, joka kasvatettiin jouluksi. Perheen isä teki urakoita kaivurina.
Kouluun oli kolme kilometriä.
– Olen kävellyt koulumatkoja 6 000 kilometriä.
– Täällä metsän keskellä eläessä on vaikea ymmärtää, että nykyisin lapsia kuljetetaan autolla joka paikkaan. Enkä voi ymmärtää sitä, ettei nuoria saa enää marjastamaan, vaan Thaimaasta tuodaan marjanpoimijat.
ENOSTA ON pitkä matka Tampereelle teatterikouluun, jonne Pekka Räty pääsi 18-vuotiaana. Oikeastaan hänestä piti tulla urheilija, keskipitkän matkan juoksija. Hopealusikoita on tallella juostuista ja voitetuista kilpailuista.
Äiti oli mukana harrastelijateatterissa ja houkutteli poikansa mukaan Tukkijoella-näytelmään. Urheilu tuntui kiinnostavammalta, mutta harrastelijateatterin suunnittelema matka Kööpenhaminaan houkutteli vielä enemmän. Se että pääsee ulkomaille asti.
Innostus näyttelemiseen säilyi Kööpenhaminan-matkan jälkeen. Räty kävi Tampereella nelivuotisen teatterikoulun 1970-luvulla. Opiskeluvaiheisiin liittyy Simpauttaja-elokuvan tuoma julkisuus Impan roolissa.
Teatterikoulusta jäivät mieleen esimerkiksi venäläisen Konstantin Stanislavskin metodit. Esimerkiksi se, että roolia rakentaessaan näyttelijä käyttää omia henkilökohtaisia muistojaan ja niihin liittyviä tunnetiloja.
– Pitää kuvata tunnetilaa niin syvältä, mitä Taivaan isä on antanut lahjoja. Kaikki pitää panna peliin. Elää rooli niin, että ajatukset ja tunteet ovat sinun.
Pitää kuvata tunnetilaa niin syvältä, mitä Taivaan isä on antanut lahjoja.
SUOMALAISITTAIN SUURESSA kaupungissa Tampereella asuminen oli alussa ”aivan hirveää” metelin takia. Ryypiskely ja tappelut kuuluivat kadulta. Räty asui Pispalassa Palokunnan talossa.
Kotiseudussa piti kiinni sekin, että äiti lähetti kerran viikossa paketin, jossa oli karjalanpiirakoita, voita, leipää ja marjoja.
Isä oli sitä mieltä, että Pekka on mennyt ilmeilykouluun. Isän näkemys tarkentui, kun hän näki poikansa Akseli Koskelan roolissa Täällä Pohjan tähden alla -näytelmässä Pyynikin kesäteatterissa. Isä oli sanonut pojalleen näyttelemisen olevan kovaa hommaa, eikä siihen pidä eläytyä liikaa, ettei mene sekaisin.
Toisen kerran isä oli katsomossa katsomassa Lahden kaupunginteatterin Täällä Pohjan tähden alla -esitystä. Kun Pekka oli kävellyt nättämölle Akseli Koskelan roolissa, isä oli sanonut katsomossa kovaan ääneen ”Tuolta perkele tulee minun poikani.”
Räty oli 26 vuotta Lahden kaupunginteatterin näyttelijä ja sen lisäksi Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä neljä vuotta ja Imatran kaupunginteatterin näyttelijä 13 vuotta. Lisäksi hän vetänyt kesäteatteritoimintaa muun muassa kotiseudullaan Enossa.
PEKKA RÄTY kertoo äitinsä kasvattaneen lapsiaan tiukalla otteella. Äiti oli painottanut rehellisyyttä ja rukoilua. Tupakan ja alkoholin kanssa piti olla varovainen.
– Teatterikoulussa jo näin, että juominen voi mennä liiaksi. Ajattelin, että tuohon loveen en mene. Alkoholi on vienyt hienoja näyttelijöitä.
Räty sanoo, että hänelläkin alkoholia on kulunut liikaa. Hän kertoo olleensa kuilun pohjalla 1990-luvulla, kun vastaan tuntuivat tulevan kaikki mahdolliset vastoinkäymiset. Nyt korkki on ollut kokonaan kiinni jo puolitoista vuotta.
– Elän parhaillaan elämän onnellisinta aikaa.
Urheilu on pysynyt läpi vuosikymmenten osana elämää. Hän on juossut 33 maratonia ja osallistuu seuraavan kerran heinäkuussa veteraanikilpailuihin Oulussa keskimatkan juoksuissa. Olympiavoittaja Lasse Viren on ollut tärkeä esikuva, kannustaja ja ystävä.
Kun Pekka Räty syntyi viidentenä lapsena, äiti oli sanonut, että tuollainen oravanrääpälekö syntyi. Äitikin ehti nähdä, mitä rääpäleestä kasvoi.
RÄDYN POLIITTINEN ura on ollut vaiherikas. Hän oli yhden kauden vihreiden sitoutumaton kansanedustaja, mutta ajautui eduskuntaryhmänsä kanssa erimielisyyksiin Elokuvasäätiön hallituksen paikasta.
Ensin hän ajatteli siirtyä keskustaan, mutta silloinen puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Esko Aho oli juuri sillä hetkellä varattuna kun Räty olisi tahtonut keskustella asiasta. Niin Räty päätyi muutamiksi vuosiksi SDP:hen.
Viime vuodet hän on ollut mukana kuntapolitiikassa keskustan listoilta ensin Imatralla ja viime vuodet Joensuussa.
Enon kodin pihalla olevassa suuressa varastorakennuksessa on eräänlainen Pekka Räty -museo. Sieltä löytyy vuosien varrella kertynyttä tavaraa näyttelijän ja poliitikon urasta sekä lapsuuden ajan esineistöä.
Julisteissa paikalliset keskustan kuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Toisessa julisteessa Pekka Räty on Maria Lundin kanssa Laulu tulipunaisesta kukasta -näytelmästä Seinäjoen kesäteatterissa.
JOULUKUUSSA RÄTY täyttää 70 vuotta. Syntymäpäivänään hän on Atlantin valtameren yllä lentämässä Yhdysvalloista Eurooppaan. Aurinkorannikon harrastajateatteriryhmä Suomela tekee esiintymismatkan Yhdysvaltoihin.
Suomelan kanssa on esitetty muun muassa jo Portugalissa Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta. Räty on sotamies Honkajoen roolissa.
Kotinsa olohuoneessa hän muuttuu Honkajoeksi esittäen Linnan Honkajoelle kirjoittamaa rukousta. Se alkaa sanoilla ”Herra varjele meitä vihollisen juonilta…”
– Honkajoen rukous tuntuu uudella tavalla ajankohtaiselta, Räty sanoo.
Hän alkaa puhua Vladimir Putinista, joka on toimillaan pilannut kaiken, myös venäläisen kulttuurin arvostamisen.
Kun viimeksi olin jakamassa ehtoollista, mietin mitäköhän äiti nyt ajattelisi.
KESKUSTELUSSA PALATAAN lapsuuteen ja äidin aikanaan opettamaan Karjalaisen iltarukoukseen, joka alkaa sanoilla: ”Sylihisi, Jeesus rakas, / nukkua mun taasen suo, / enkelisi kaitsijaksi / käske vuoteheni luo!”
– Minä yritin ehdottaa rukousta Levolle lasken Luojani, joka olisi ollut paljon lyhyempi ja nopeampi rukoilla.
Räty sanoo, että rukoilla voi missä tahansa.
– Yläkerta on huomioinut rukoukseni siitä, että pääsisin sielun rauhaan.
Äiti oli ajatellut ja ehkä toivonutkin, että ulospäin suuntautuvasta pojasta tulisi pappi.
Pappia ei pojasta tullut, mutta viime vuosina Räty on toiminut Enon seurakunnan luottamushenkilönä ja saanut koulutuksen muun muassa ehtoollisen jakamiseen.
– Kun viimeksi olin jakamassa ehtoollista, mietin mitäköhän äiti nyt ajattelisi, Räty sanoo.
Lapsena hän osallistui seurakunnan leireille ja rippikouluun.
Seurakunnan luottamushenkilönä hän haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että ihmiset kävisivät enemmän kirkossa ja löytäisivät sisäisen rauhan.
– Minulle on tärkeää käydä kirkossa, olla hiljaa ja kuunnella tunnin ajan Jumalan Sanaa. Sanonkin kaikille, että käykää kirkossa hiljentymässä.
– Kristillisessä uskossa on asioita joita ei voi käsittää, esimerkiksi se mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Sen merkityksen laajuuden jokainen voi kuitenkin ymmärtää, että yli 2 000 vuoden ajan aina uudet ihmiset ovat tulleet kirkkoon.
Kuka?
Pekka Räty, 69
näyttelijä, poliitikko
Harrastan juoksemista.
Juuri nyt mielessä: Laulu tulipunaisesta kukasta -näytelmästä sovitettu Olavin monologi
Motto: On vain yksi elämä, elä se!
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä