Kun tutkija Marja Tanhuanpää aloitti Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoesineiden inventoinnin viime syyskuussa, hän ei tiennyt tarkalleen, mitä tuleman piti. Oli tiedossa, että nykyinen Uudenkaupungin seurakunnan alue on vaativa sekä kokonsa että ikänsä puolesta. Alueella on lukuisia kirkkoja, tapuleita ja seurakuntataloja varastoineen laajalla alueella, ja osa niistä on hyvin vanhoja.

Tanhuanpää toimi pitkään opettajana, kunnes opiskeli lisää ja päätyi tutkijaksi. Nykyisessä työssään hän kokee vahvasti olevansa omalla tontillaan laaja-alaisen osaamisensa sekä luontaisen historiallisen innostuksen siivittämänä.

Inventointityö ei ole hänelle pelkästään vanhojen esineiden luettelointia kirkon esine- ja kiinteistörekisteri Basikseen, vaan siihen sisältyy historian ja kristillisyyden vahva sidos.

– Löysin varastosta vinkin avulla erään taulun. Kävi ilmi, että kyseessä on 1700-luvulla maalattu taulu Kristuksen hautaan laittamisesta. Lisäksi selvisi, että se on peräisin Seiskarin kaukaiselta saarelta Suomenlahden sopukasta.

Tiedossa oli kyllä ollut, että Seiskarin esineistöä on seurakunnan alueella enemmänkin. Seiskari on Suomenlahden uloin saari, joka kuuluu nykyään Venäjälle. Aikanaan se oli osa Suomea ja siltä ajalta tiedetään Suomessa olevan joitain Seiskarin kirkoista säily-
neitä esineitä.

Koska seiskarialaisia saapui Varsinais-Suomeen, heidän mukanaan kulkeutui myös esineistöä. Siitä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, missä niitä on ja kuinka paljon.

SATTUMALTA JUURI haastattelupäivänä Marja Tanhuanpäällä on uutisia.

– Toukokuun alussa olin Uudenkaupungin vanhassa kirkossa ja sieltä ruumisvaunun päältä, paksun pölykerroksen alta, löytyi tämä.

Hän näyttää hakupalvelu Finnasta tulostettua kuvaa Seiskarin uudesta kirkosta. Kuvassa on ympyröitynä alttaritaulu sekä suuri kattokruunu. Molemmat on inventoitu ja vieläpä käytössäkin. Mutta kuvan laidalla on vaatimattomampi messinkinen kynttiläkruunu.

– Olen lähes varma, että tuo kruunu on nyt löydetty, Tanhuanpää sanoo.

Hän ei ollut vielä ehtinyt varmistaa asiaa Seiskari-seuran sihteeriltä Raija Herrala-Nurmelta. Asia kuitenkin varmistui vielä haastattelupäivän iltana, kun Tanhuanpää viestitti, että kruunu todella on yksi Seiskarista pelastetuista esineistä.

MITEN ESINEET ovat päätyneet juuri Varsinais-Suomeen? Yhtä tarinaa Tanhuanpää on kuullut monesta suusta.

Seiskari evakuoitiin lokakuussa 1939, mutta sota ei alkanutkaan heti, ja ihmiset hakivat vielä tavaroita saaresta. Kirkon tavaroita pakattiin postiveneeseen, jonka neuvostoliittolaiset pysäyttivät ja ottivat miehistön vangiksi. Viimeisenä laivasta poistui kippari, joka myöhempien tietojen mukaan potkaisi veneen kohti Kotkaa, ja näin taideaarteet säilyivät.

Työn julkisuus on Tanhuanpäälle merkittävä asia. Mitä enemmän työstä puhutaan, sitä enemmän ihmiset alkavat muistella ja hiljainen tieto siirtyy. Ilman yhteydenpitoa Seiskari-seuran kanssa inventoinnin tiedot olisivat päätyneet vain Basikseen.

– Mutta nyt meillä on paljon enemmän tietoa ja ymmärrystä. Edellisiä inventointeja tutkiessani löysin tiedon, että kruunukynttelikkö pitäisi jossain olla, mutta sitä ei oltu siihen aikaan löydetty. Lähdin tutkimaan ja niin sitten löytyi sekin.

Ilmeisesti vuonna 1976 on ollut jonkinlainen inventaario, sillä kruunussa on käsinkirjoitettu lappu, jossa lukee ”12/7 1976”. Kulttuurihistoriallisesti on äärimmäisen arvokasta saada täydennettyä luetteloa, jonka mitasta ei ole etukäteen edes tietoa.

Päätös inventoinnin tarpeellisuudesta on tehty kirkolliskokouksessa jo vuonna 1998.

PARHAILLAAN MONISSA seurakunnissa tehdään tiivistä inventointityötä. Vuoden loppuun mennessä seurakunnilla tulisi olla Basiksen tiedot kunnossa.

– Päätös inventoinnin tarpeellisuudesta on tehty kirkolliskokouksessa jo vuonna 1998, toteaa Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto.

Samaan hengenvetoon hän silti myötäelää seurakuntien resurssiepätasapainoa.

– Ymmärrämme oikein hyvin, että seurakuntataloudet ovat monilta osin hyvinkin eriarvoisessa asemassa esimerkiksi taloudellisesti. On kuitenkin selvää, että tämä inventointityö pitää tehdä tai ainakin päätös työn tekemisestä tulee tehdä mitä pikimmin.

Tammisto viittaa tiukentuneeseen avustushakuun. Konservointiavustusta ei ole tästä vuodesta eteenpäin mahdollista hakea kuin Basiksen kautta, ja siellä tulee olla inventointi tehtynä. Tästä joustetaan vain, mikäli päätös inventoinnin aloittamisesta on tehty, ja raha siihen on varattuna, mutta tekijää ei ole saatu tälle vuodelle.

– Toimimme verovaroilla ja haluamme, että avustuksia myönnetään tiedon pohjalta. Kun inventoinnit on tehty, tiedetään myös paremmin, miten ja mistä pidetään huolta.

Tammisto kertookin kuulleensa kentältä, että eräitä inventoijia on varattu jo vuodelle 2025.

KULTTUURIPERINNÖSTÄ TAMMISTO puhuu innostunein ja painavin sanankääntein. Hän muistuttaa, että kyse on aivan kaikille kuuluvasta perinnöstä.

– Vaikka on vain yksi evankelis-luterilainen kirkko, on siinä valtavasti paikallisia piirteitä. Ajatellaan vaikka Länsi-Suomen tai Savon sydämen erityispiirteitä, ne ovat kovin erilaisia. Ominaispiirteet ovat iso rikkaus.

Kirkkohallitus on pyrkinyt neuvomaan kaikin tavoin seurakuntia tässä inventointityössä etsimällä sopivia inventoijia ja tekemällä ehdotuksia vaikkapa rovastikuntien yhteisistä inventoinneista. Tällöin on helpompaa saada inventoija tietyille seutukunnille, kun työtä tiedetään riittävän useiksi kuukausiksi.

Haastattelun aikana Saana Tammisto päivittää Basista pariinkin kertaan, ja joka kerta esineistöä on karttunut lisää. Monessa paikassa työtä siis tehdään.

– Kyllä selvästi huomaa täällä päässä, että monessa paikassa on herätty samaan aikaan määräajan lähestyessä loppua.

Kaikkiaan Suomessa on 560 suojeltua kirkkoa. On helppo päätellä, että pelkästään niiden kätkemä esineistö on laaja.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä