Suomessa pesi 1950-luvulla vain viitisentoista joutsenparia, nekin pohjoisessa lähellä Venäjän rajaa. Joutsen oli kyllä rauhoitettu jo 1930-luvulla, mutta innokkaita metsästäjiä kielto ei ollut hillinnyt. Niinpä oltiin tultu tilanteeseen, jossa jäljellä oli muutama hassu pari.

Kaikeksi onneksi joutsenista oli kiinnostunut myös eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokko. Hän oli innokas luontokuvaaja ja halusi tallentaa joutsenen pesintää filmille.

Viiden vuoden etsintöjen jälkeen keväällä 1950 vihdoin lykästi. Kokko löysi pesän ja kuvasi sitä poroksi naamioituneena.

Vielä samana vuonna julkaistiin kirja Laulujoutsen. Siitä tuli myyntimenestys, ja joutsenten metsästystä alettiin paheksua.
Nykyään Suomessa pesii Birdlifen mukaan noin 10 000 paria.

Näinä lajikadon ja ilmastokriisin aikoina tarinan viesti on lohdullinen: muutos on mahdollinen ja se voi alkaa nopeastikin.

Ei siis ole syytä menettää toivoaan. Laulujoutsenen kohdalla kannan pelastuminen oli kiinni yhden ihmisen sinnikkyydestä.

Tulee mieleen entisen presidentin viisaat sanat: ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

ERITYISESTI MINUA PUHUTTELEE kuitenkin se tapa, jolla muutos syntyi. Kokko käytti niin sanottuja pehmeitä keinoja, joita voisi kuvailla myös kristillisiksi. Hän piti hyvästä kiinni, ei vastannut pahaan pahalla.

Pehmeät keinot osoittautuivat tehokkaiksi. Niiden avulla muuttuivat asenteet, joita pelkkä joutsenen rauhoittaminen ei ollut muuttanut. Ja kas, kanta alkoi elpyä.

Näinä sotaisina aikoina tällaista puhetta saatetaan pitää naiivina. Yhteisen edun sijaan huomio kiinnittyy vastakkainasetteluihin. Sellainen on kuitenkin paitsi epäkristillistä, myös tehotonta.

Asioihin voi parhaiten vaikuttaa vaikuttamalla asenteisiin. Asenteisiin taas voi vaikuttaa vain pehmeillä keinoilla: keskustelemalla, argumentoimalla, näyttämällä. Tuskin koskaan uhkailemalla, saati väkivallalla.

Pehmeiden keinojen käyttäminen kuitenkin vaatii, että keskustelukumppania pitää tasaveroisena. Ei siis esimerkiksi tyhmänä tai pahantahtoisena, saati paholaisen lähettiläänä.

Mutta jos oma pyrkimys on saada aikaan hyvää, niin kai silloin voi olettaa, että myös toinen pyrkii hyvään. Hänellä saattaa vain olla erilainen käsitys siitä, mikä on hyvää, tai keinoista, joita päämäärän saavuttaminen vaatii.

Entisen presidentin viisaita sanoja mukaillen: Ellemme varmuudella tiedä, että toinen haluaa pahaa, olettakaamme, että hänkin haluaa hyvää.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä