Kuhmossa pitkään toiminut kirkkoherra, rovasti Timo Löytty kuoli vaikeaan sairauteen 27. huhtikuuta Keravalla 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt Tampereella 19. syyskuuta 1938 ylikonduktööri Toivo Löytyn ja Fanny Löytyn perheeseen. Hän oli jo nuorena reipas partiolainen Hiipan Pojissa ja seurallisena hän viihtyi ikäistensä seurassa.

Timo Löytty pääsi ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lyseosta 1958. Varusmiespalveluksen aikana hän koki voimakkaan hengellisen heräämisen ja sai sisäisen kutsun papin palvelutehtävään. Teologian kandidaatin tutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa 1964. Pappisvihkimyksen hän sai Kuopion tuomiokirkossa 3.6.1964 ja niin hän aloitti papin työn Kuhmon seurakunnassa toimien aluksi nuorisopappina. Hän toimi myös Lentiiran rajaseutupastorina sekä Kuhmon seurakunnan kappalaisena. Kuhmon kirkkoherrana hän oli vuodesta 1975 vuoteen 1996.

Löytty antautui kutsumustyölleen kokosydämisesti. Hän oli ihmisläheinen, vilpitön ja ystävällinen sekä pidetty sananjulistaja ja hienotunteinen sielunhoitaja. Työyhteisössään hän oli kuunteleva ja arvostettu esimies. Hän johti omalla esimerkillään. Hänen tavoitteenaan oli, ettei yksikään kuhmolainen hukkaisi Jumalan armoa. Niinpä seurakunnassa järjestettiin muun ohella evankelioivia missiotapahtumia sekä niihin liittyen myös maallikkovoimin kotikäynti- ja pienryhmätyötä.

Myös ystävyysseurakuntatyö ja lähetystyö olivat Timo Löytylle tärkeitä. Vierailut unkarilaisen ystävyysseurakunta Domonyn kanssa puolin ja toisin tuottivat monia verrattomia hetkiä. Hänen laajakatseisuutta tarvittiin myös, kun Neuvostoliiton romahtamiseen johtaneen prosessin myötä itänaapurissa avautui mahdollisuus hengelliseen työhön. Inkerin kirkon työn tukemiseksi Kuhmon seurakunnassa organisoitiin työntekijöiden palkkaaminen Vienan Karjalaan. Kyliin syntyi seurakuntia. Aikuistyön ohella pidettiin pyhäkoulua ja nuorille oli omaa ohjelmaa. Aikaa myöten sikäläiset nuoret kävivät Kainuussa kertomassa, kuinka he olivat löytäneet uskon Jeesukseen. Löytyn osuus ei rajoittunut hallinnolliseen päätöksentekoon, vaan hän osallistui myös itse tähän työhön niin Kostamuksessa kuin kaukaisemmissa rajantakaisissa kylissä yltäen hänen matkansa aina Vienan Kemiin asti.

Eläkepäiviään Timo Löytty vietti Keravalla osallistuen aktiivisesti raamattupiiritoimintaan. Lisäksi hän harrasti kirjallisuutta, kuvataidetta ja musiikkia osallistuen Tuusulan kirkkokuoron toimintaan. Kiinnostus sotahistoriaan vei hänet monelle taistelupaikalle. Häntä jäi kaipaamaan Raili-puoliso sekä laaja sukulais- ja ystäväjoukko.

Kirjoittaja on Timo Löytyn veli.