Iranissa hiusten peittäminen huivilla on määrätty pakolliseksi julkisissa paikoissa liikkuville naisille. Mielenosoitusten aalto alkoi syyskuussa 2022, jolloin huivin pois jättänyt 22-vuotias Mahsa Amini menehtyi siveyspoliisin tekemän pidätyksen yhteydessä.

Aminin kuoleman jälkeen yhä useammat naiset ovat vaatineet huivin muuttamista vapaaehtoiseksi tai leikanneet hiuksensa suremisen merkiksi. Iranin shiia-islamilainen hallinto on vastannut rauhanomaisiin mielenosoituksiin pidättämällä, vangitsemalla ja tappamalla yhteensä tuhansia ihmisiä. Painostuskeinoina ja rangaistuksina käytetään muun muassa kidutusta ja ruoskimista.

Naisten pääsyä opintoihin, työelämään ja terveydenhuollon piiriin on vaikeutettu. Yleistä kontrollia on tiukennettu sulkemalla huivisäännöistä poikkeavia liikeyrityksiä sekä häiritsemällä internetin ja muun tietoliikenteen toimivuutta.

Kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen sekä hallintoa vastustavien poliittisten puolueiden toimintaa on vaikeutettu tai niitä on suljettu kokonaan. Sortotoimet ulottuvat sukupuolesta riippumatta muun muassa toimittajiin, asianajajiin ja tutkijoihin sekä mielenosoittajien perheisiin.

IRANILAISEN TUTKIJAN Raha Sabet Sarvestanyn mukaan hiukset peittävä huivi, hijab, tulkitaan lännessä usein islamiin kuuluvaksi uskonnolliseksi käytännöksi – ja joillain alueilla näin voikin olla.

– Mutta Iranissa hijab ei ole vain osa uskontoa tai kulttuurinen symboli, vaan laissa säädetty tiukka vaatimus.

Mielenosoituksissa ja muussa protestoinnissa ei Sarvestanyn mukaan oikeastaan ole kyse hijabista vaan yleisesti naisten oikeuksista sekä kaikille ihmisille kuuluvista kansalais- ja ihmisoikeuksista.

Sarvestanyn mukaan iranilaisten sinnikkyydellä on merkitystä: ymmärrys tilanteesta lisääntyy myös kansainvälisesti. Ihmisoikeuksia voidaan hänen mukaansa edistää kansainvälisen yhteistyön ja painostuksen avulla. Paikallinen todellisuus ja käsitykset tulisi kuitenkin ottaa huomioon.

– Iranissa vapaus ymmärretään mahdollisuutena ajatusten ja toimintamallien jakamiseen sekä omanlaisen elämän elämiseen. Demokratia ja feminismi puolestaan ymmärretään yksinkertaisesti tasa-arvon toteutumisena.

IRANIN ISLAMILAISEN HALLINNON sortotoimet ovat kohdistuneet myös etnisiin vähemmistöihin kuten kurdeihin sekä uskonnollisiin vähemmistöihin kuten kristittyihin, juutalaisiin, zarathustralaisiin ja sunnimuslimeihin. Uskonnollisten yhteisöjen omaisuutta takavarikoidaan, pyhiä paikkoja tuhotaan ja uskontojen edustajia vangitaan. Niille, jotka ovat kääntyneet islamista muuhun uskoon, voidaan langettaa kuolemanhtuomio.

Yksi vainotuimpia uskontoja on Persiassa (nykyinen Iran) 1800-luvulla syntynyt, maailmanlaajuiseksi kasvanut bahá’í. Bahá’íssa painotetaan muun muassa ihmiskunnan ykseyttä, tasa-arvoa ja rauhan merkitystä.

Myös bahá’í-yhteisöjen kohdalla vainot kohdistuvat herkästi naisiin, Raha Sabet Sarvestany kertoo.

Juuri naisten painostus on strategiana toimiva. Naiset ovat äitejä ja vaimoja, ja heidän pidätyksensä rikkoo koko perheyhteisön toimivuuden.

– Ja kun äiti on viety, muutaman viikon kuluttua saatetaan tulla hakemaan myös isä tai muu perheenjäsen.

Bahá’in harjoittajilta on evätty pääsy julkisiin virkoihin ja korkeakoulutukseen, ja niinpä koulutusta ja yhteisöjen kehittämistä arvostavat bahá’ít ovat perustaneet Iraniin oman korkeakoulun, BIHEn.

Bahá’í-yhteisöön itsekin kuuluva Sarvestany opiskeli BIHEssä sosiologiaa ja uskonnonfilosofiaa ja valmistui maisteriksi vuonna 2003. Samoihin aikoihin vapaaehtoistyöt kansalaisjärjestössä veivät Sarvestanyn köyhimmille alueille kotikaupungissa Shirazissa.

Vapaaehtoistyö oli tukiopetusta, jonka oli tarkoitus varmistaa, että köyhimmät lapset, uskontokunnasta riippumatta, pystyivät jatkamaan opintojaan peruskoulussa.

Vapaaehtoistyöhön osallistuneet eivät edustaneet mitään tiettyä uskontokuntaa.

– Shirazin islamilainen kaupunginvaltuusto oli hyvin tyytyväinen ryhmämme tekemään työhön.

TILANNE KUITENKIN KIRISTYI Mahmud Ahmadinezadin tultua presidentiksi vuonna 2005. Kansalaisjärjestöjä suljettiin, ja tuolloin 31-vuotias Sarvestany kollegoineen pidätettiin vapaaehtoistyöhön liittyvin tekaistuin syin.

– Minun väitettiin olevan poliittinen aktivisti, uhka kansalliselle turvallisuudelle. Tämä on tyypillinen väite, jotta järjestöjen toimijoita voidaan vangita. Se, että harjoitan bahá’íta, lisättiin rikoksiini.

Sarvestanylle langetettiin neljän vuoden vankeustuomio, jonka hän suoritti eristyssellissä tiedusteluministeriön vankilassa.

– Kuulin, että minua ei pidetty yleisessä vankilassa, koska olisi mahdollista, että opettaisin muita vankeja.

Sarvestany suoritti tuomion, lähti sitten Puneen Intiaan jatkamaan opintojaan ja valmistui tohtoriksi naistutkimuksen alalta vuonna 2017. Sarvestany palasi Iraniin, mutta hallinnon sortotoimet bahá’ín harjoittajia kohtaan olivat edelleen lisääntyneet, ja mahdollisuudet työskentelyyn hiipuivat.

Sarvestany jatkoi tutkimusta ja opettamista muun muassa Oslon yliopiston teologian laitoksella. Suomeen, Turun yliopistoon, Sarvestany saapui vuonna 2022.

Nyt Sarvestany jatkaa iranilaisten hyväksi toimimista levittämällä tietoa maan ihmisoikeusrikkomuksista kuten kuolemantuomioista.

Hänen mukaansa Iran on sekoitus perinteitä ja modernia elämää.

– On väärinkäsitys, ettei Iranissa olisi minkäänlaista kehitystä. Ihmiset ovat aktiivisia. Vainojen vuoksi esimerkiksi iranilainen kulttuuri ja taide vaan ovat vähemmän näkyviä tai vähemmän saavutettavissa Iranin ulkopuolella.

Maan alla, kaikessa hiljaisuudessa, elämä voi olla jokseenkin samantapaista kuin lännessäkin.

Tällä hetkellä Iranin ulkopoliittinen tilanne on kireä.
Ulkovaltojen asettamat pakotteet ovat heikentäneet maan taloutta jo pitkään.

Iranissa vaalien äänestysprosentti on alhainen, sillä tuloksen tiedetään olevan yleensä ennalta päätetty.

Nyt vaalit ovat kuitenkin jälleen tulossa. Presidentti Ebrahim Raisi menehtyi helikopterionnettomuudessa 19. toukokuuta, ja uusi presidentti on tarkoitus valita kesäkuun lopussa.

Äärikonservatiivista Raisia pidettiin vahvana ehdokkaana Iranin korkeimmaksi johtajaksi nykyisen korkeimman johtajan Ali Khamenein jälkeen.

Raha Sabet Sarvestany sanoo kunnioittavansa islamin uskoa, mutta kyseenalaistavansa islamilaisen hallinnon sortotoimet.

– Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa. Mutta oikeus, vapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat ensimmäiset asiat, joita iranilaiset vaativat, kun uusi presidentti valitaan.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä