Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos viime vuodelta oli noin 329 000 euroa alijäämäinen. Se oli silti parempi kuin mitä ennakkoon oli arvioitu. Talousarvion mukainen alijäämä olisi ollut 952 700 euroa.
Tiedot ilmenevät Kirkon keskusrahaston toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä sekä kirkolliskokouksen talousvaliokunnan niiden pohjalta kirkolliskokoukselle laatimasta mietinnöstä.
Kirkon keskusrahasto rahoittaa Kirkkohallituksen, hiippakuntien ja Kirkon palvelukeskuksen toimintaa. Sen tulot tulevat seurakunnilta saatavasta keskusrahastomaksusta ja sijoituksista.
Keskusrahaston tilikauden alijäämä johtui siitä, että sijoitustuotot eivät riittäneet kattamaan Kirkkohallituksen kärkihankkeiden kuluja vaan niihin oli käytettävä seurakuntien maksamaa keskusrahastomaksua. Kärkihankkeiden menot olivat viime vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa. Ne olisi pitänyt kattaa sijoitustuotoilla, joita kertyi vain 1,2 miljoonaa.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta huomauttaa mietinnössään, että vaikka yhteiset kärkihankkeet vastaavat seurakuntien tarpeisiin ja seurakunnat voivat kokea osallisuutta hankkeiden toteuttamisessa, niidenkin talousarvion toteutumista on seurattava huolellisesti.
KIRKON KESKUSRAHASTON ennakoitua parempaa tulosta selittää vuosina 2021 ja 2022 toteutettu talouden tasapainottamissuunnitelma, läpikäyty tuta-menettely ja verotulojen kasvu.
Seurakuntien Kirkon keskusrahastolle maksama keskusrahastomaksu on 6,5 prosenttia seurakunnan verovuoden laskennallisesta kirkollisverosta. Laskennallinen kirkollisvero saadaan, kun vuoden kirkollisverotulot jaetaan vuoden tuloveroprosentilla.
Viime vuonna seurakuntien saama kirkollisverotulo kasvoi 11,3 prosenttia edellisvuodesta. Lähes kaikkien seurakuntien verotulot kasvoivat, vaikka niiden jäsenmäärä laski viime vuonna 60 000 hengellä.
Verotuloa kasvattivat eri aloilla saadut palkankorotukset, eläkeindeksin kasvu sekä sote-verouudistuksen vaikutus kirkollisveroon. Ennusteiden mukaan verotulot kasvavat edelleen.
Kirkon keskusrahaston sijoitussalkku oli viime vuonna markkina-arvoltaan 34,9 miljoonaa euroa ja sen tuotto oli 8,84 prosenttia.
TALOUSVALIOKUNTA TOTEAA mietinnössään, että tulevaisuudessa Kirkon keskusrahaston on syytä pyrkiä ylijäämäiseen tulokseen. Valiokunta katsoo, että pidemmällä ajanjaksolla Kirkon keskusrahaston tulisi luopua merkittävästä määrästä sen omistamia asuntoja. Ensimmäisessä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista myydä asunnot, jotka ovat vuokrattuna muille kuin omille työntekijöille.
Kirkkohallituksen työntekijöiden siirtyminen hybridityöhön synnyttää valiokunnan mielestä myös tarpeen arvioida toimitiloja. Helsingissä sijaitsevan Kirkon talon osalta toimistotilan tarve on vähentynyt huomattavasti, ja siksi vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi on valiokunnan mielestä kartoitettava aktiivisesti.
KIRKON ELÄKERAHASTON tilinpäätöksestä ei kirkolliskokouksen talousvaliokunta löytänyt huomautettavaa. Eläkerahasto turvaa kirkon työntekijöiden eläkkeet. Sen tulot tulevat sijoituksista ja seurakuntien maksamasta eläkerahastomaksusta.
Eläkerahaston omaisuuden markkinahinta vuoden 2023 lopussa oli 1 852 miljoonaa euroa kun se edellisvuonna oli 1 804 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa sijoituksista osakkeissa oli 46,0 prosenttia, korkosijoituksissa 28,7 prosenttia ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa 25,3 prosenttia rahaston yhteissummasta.
Tuotoltaan viime vuosi oli eläkerahastolle hyvä. Tuotto käyvin arvoin oli 6,1 prosenttia. Salkun reaalituotto 2,5 prosenttia jäi hieman sijoitusstrategiassa asetetusta 3 prosentin reaalituottotavoitteesta. Eläkerahaston pitkän aikavälin nettotuotto (1991–2023) pysyi edelleen hyvänä ollen vuoden lopussa 7,6 prosenttia vuotuista korkoa.
Eläketoiminnan menot olivat kuitenkin viime vuonna 58 miljoonaa euroa suuremmat kuin tulot. Näin näyttää arvioiden mukaan olevan jatkossakin. Osa eläkemenoista rahoitetaan siinä tapauksessa eläkerahaston pääomasta tai tuotosta.
SEURAKUNNAT MAKSAVAT eläkerahastomaksua 5 prosenttia saamastaan kirkollisverosta. Maksun määräytymisperuste on siis toinen kuin keskusrahastomaksun, joka perustuu laskennalliseen kirkollisveroon.
Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että kirkon eläkerahastoa koskevan lain muutosvalmistelut on aloitettu alkuvuodesta. Tarkoituksena on valmistella eläkerahastomaksun määräytymisperusteen muutos sekä lisäksi säännökset erillisestä Kirkon eläkerahaston hallituksesta ja johtajasta. Lainmuutoksen tarkoitus olisi tulla voimaan 2026 alussa.
Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan tarve evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastoa koskevan lain muutokseen on ilmeinen. Seurakuntien kannalta olisi oikeudenmukaisempaa, että sekä eläkerahastomaksu että keskusrahastomaksu määräytyisivät samalla tavalla.
Lisäksi talousvaliokunta kannattaa Kirkon eläkerahaston hallinnon ja johtamisen selkeämpää erottamista Kirkon keskusrahaston hallinnosta ja johtamisesta.
Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset ja tilinpäätökset toukokuun kokouksessaan.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä