Teologi Rudolf Otto määritteli pyhän kutsuvaksi ja toisaalta kauhistuttavaksi.
Klassinen määritelmä tulee Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin mieleen, kun puhe on siitä, miten uskonto vaikuttaa turvallisuudentunteeseen.
Pessi johtaa nelivuotista CoCo-tutkimushanketta (2023–2027), jossa selvitetään, miten turvallisuudentunne rakentuu ja toisaalta rapautuu uskonnollisissa tiloissa.
Turvallisuudesta on viime vuosina puhuttu paljon. Aina ei kuitenkaan ole muistettu tehdä eroa objektiivisen turvallisuuden ja toisaalta subjektiivisen turvallisuudentunteen välille.
– Ihminen voi kokea turvaa hirvittävissä olosuhteissa ja päinvastoin, Pessi sanoo.
USKONNOLLISET YHTEISÖT ovat erityisen kiinnostavia turvallisuudentunteen tutkimiseen, sillä niissä voidaan kokea äärimmäistä turvaa ja toisaalta turvattomuutta, joskus jopa samaan aikaan.
– Jos ajattelee Raamatun tekstejä, niin sieltä löytyvät suurimmat lohdutuksen ja rakkauden sanat ja hirveimmät kauhun ja pelon teemat, Pessi sanoo.
– En keksi toista ilmiötä, joka vaikuttaisi tunteisiin samaan aikaan niin vahvasti positiivisesti ja negatiivisesti.
Erityisen ristiriitaisia tunteet voivat olla silloin, jos ihminen kuuluu vähemmistön vähemmistöön, huomauttaa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund. Hän on CoCo-hankkeen varajohtaja.
– Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi kokea uskonnollisessa yhteisössä, ettei tule hyväksytyksi, mutta samaan aikaan saada voimaa jumalasuhteestaan, Grönlund sanoo.
Yksi CoCo-hankkeen osatutkimuksista onkin Teemu Pauhan tutkimus turvallisuuden kokemuksista queer-muslimien internet-yhteisöissä.
En keksi toista ilmiötä, joka vaikuttaisi tunteisiin samaan aikaan niin vahvasti positiivisesti ja negatiivisesti.
TURVALLISUUDENTUNTEESEEN tutkijat haluavat hankkeessa päästä käsiksi myös empirian eli esimerkiksi havaintojen ja haastattelujen kautta. Tähän asti tunteita ovat teologeista tutkineet lähinnä systemaatikot. Empiirisen teologian piirissä tunteiden tutkimus on uutta.
– Niitä ei ole kovin helppo sanoittaa. Että kerropa, millainen turvallisuudentunne täällä uskonnollisessa tilassa tai yhteisössä sinulla on ja mistä se syntyy, Grönlund sanoo.
Osana hanketta kehitetäänkin uusia tutkimusmenetelmiä, joista osa on varsin ennakkoluulottomia.
Yksi hankkeen tapaustutkimuksista on rakennettu toukokuussa Helsingin Johanneksenkirkossa esitettävän tanssiteoksen ympärille. Tanssia, kamarimusiikkia ja valotaidetta yhdistävä Tiina Lindforsin Väreily-teos on tehty nimenomaan kirkkotilaan.
– Luovuus vaatii ennakkoluulottomuutta ja villiäkin ajattelua, Pessi sanoo.
AINEISTO VÄREILY-TEOKSEN esityksessä kerätään monenlaisin menetelmin. Teologien apuna on teknillisen psykologian tutkijoita Aalto-yliopistosta.
Teologit selvittävät yleisön kokemuksia kyselylomakkeen sekä esityksen jälkeen järjestettävän keskustelutilaisuuden avulla.
– Tarkastelemme muun muassa, miltä teoksen katsominen ja kokeminen tässä tilassa tuntemattomien ihmisten kanssa tuntui, miten uskonto ja turvallisuus liittyvät toisiinsa ja mikä taiteen merkitys on siinä, Pessi kertoo.
Teknillisen psykologian tutkijat tarkkailevat muutaman vapaaehtoisen osallistujan kehollisia kokemuksia biometristen mittausten avulla. Sykevöiden ja sormenpäihin asennettavien antureiden kautta saadaan tietoa sykkeestä ja kehon lämpötilasta.
Lisäksi esitys taltioidaan. Videolta tutkijat analysoivat myöhemmin yleisön mikroilmeitä.
Ehkä yleisössä koetaan yhteyttä paitsi muihin teoksen kokijoihin
myös johonkin pyhään.
MINKÄLAISIA TUNTEITA tutkijat sitten etukäteen ajattelevat teoksen herättävän yleisössä?
Hypoteesina on, että teos voisi tuottaa kokemuksen yhteydestä ja siten lisätä kirkkotilassa koettua turvallisuudentunnetta. Ehkä yleisössä koetaan yhteyttä paitsi muihin teoksen kokijoihin myös johonkin pyhään.
– Ihmisille on luontaista, että haluamme olla osa jotain itseämme suurempaa sekä sosiaalisesti että ylöspäin. Jokaiselle jokin on pyhää, Pessi sanoo.
Toisaalta Grönlund ja Pessi toivovat, että tutkijoiden ennakko-oletukset tulevat haastetuiksi.
– Sehän olisi vielä kiinnostavampaa, jos vaikka mittauksissa tapahtuisi jotain outoa, joka yllättäisi meidät, Grönlund sanoo.
Väreily-teos Johanneksenkirkossa Helsingissä perjantaina 10.5. kello 19. Vapaa pääsy.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä