Minulla on vielä tällainen mummokännykkä, Seija Hellström, 78, kertoo.

Hän on yksi Riihimäen Matkakeskuksessa toimivan Riksula-päiväkeskuksen asiakkaista. Hellströmin puhelin ei edusta uusinta uutta, mutta ajaa asiansa.

Hellström lukeutuu siihen verrattain valveutuneiden seniorien ryhmään, jossa tietokoneen käyttö kuuluu jokapäiväiseen elämään. Facebookissa hän kertoo olleensa jo 11 vuotta. Eniten Hellströmiä harmittaa se, että ikäihmisiä ohjataan joka paikassa verkkoon. Pakon edessä hän hankki itselleen verkkopankkitunnukset.

– Laskujen maksusta tuli kallista. Viisi euroa laskun maksusta on aivan liikaa. Ei pankkitunnusten käyttöönotto tällaiselle ikäihmiselle mitenkään helppoa ollut, mutta nyt olen oppinut tilaamaan melkein kaikki laskut verkkopankkiin.

Verkkopalveluita Hellström käyttää mieluiten tietokoneella, koska siinä on iso näyttö.

– En oikeastaan tarvitse älypuhelinta mihinkään. Riittää, että voin soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Puolisollani on älypuhelin, johon on tullut huijaussoittoja ulkomailta. Minä olen säästynyt niiltä, koska puhelimeni on vanha.

VANHUUSASIAVALTUUTETTU Päivi Topo ajaa julkiselle sektorille lakisääteistä velvollisuutta turvata seniorien asiointi ilman digitaalisia välineitä. Samaan aikaan Petteri Orpon (kok) hallitus on ajamassa eteenpäin lainsäädäntöä, joka muuttaa viranomaisasioinnin ensisijaisesti sähköiseksi.

– Pitäisi kertoa selkeästi, miten asiointi turvataan niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta asioi sähköisesti. Lainsäädännössä on turvattava kasvokkain asiointi, Topo vaatii.

Suomessa on vanhuusasiavaltuutetun mukaan 330 000 digitaitojen ulkopuolella olevaa yli 65-vuotiaista. Tähän ryhmään kuuluvat eivät ole koskaan käyttäneet nettipalveluita.

Helsingin kaupungin vuonna 2021 julkaiseman tutkimusraportin mukaan suomalaiset 65–74-vuotiaat käyttävät nettiä vähiten Pohjoismaissa. Siinä missä suomalaisista 75–89-vuotiaista internetiä käytti päivittäin vain 28 prosenttia, vastaava luku Tanskassa asuvien keskuudessa oli 48 prosenttia.

Digitaidoista on tullut nopeassa ajassa kansalaisten perustaito, mutta Suomessa osa kansalaisista ei ole saanut läheskään riittäviä valmiuksia digipalveluiden käyttämiseen. Topon mukaan yhteiskunnassa on ”sokea piste”.

– Perustason digitaitojen opetusta ei ole annettu kenenkään vastuulle lakisääteisenä tehtävänä. Edelleenkään Suomessa ei ole suunnitelmaa siitä, miten ihmisiä tuetaan perusdigitaitojen oppimisessa.

Suomessa ei ole suunnitelmaa siitä, miten ihmisiä tuetaan perusdigitaitojen oppimisessa.

LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ PANKKEJA on velvoitettu turvaamaan asiointi kasvokkain ja puhelimitse sekä tukemaan asiakkaita sähköisessä asioinnissa. Päivi Topon mukaan on kuitenkin kokonaan eri asia, miten velvoitteita pankeissa tulkitaan eli kuinka monessa konttorissa on esimerkiksi mahdollisuus nostaa käteistä rahaa tai hoitaa peruspankkipalveluita kuten maksaa laskuja.

– Olemme menneet liian pitkälle siinä, että pankkipalveluita on saanut karsia näin rajulla kädellä. Suomen Pankki on jo puuttunut käteisen rahan käyttömahdollisuuksiin. Osa yrityksistä on ilmoittanut, että ne eivät ota enää vastaan käteistä.

Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa kansalaisneuvontaa digiasioissa. Topo ihmettelee, ettei verovaroin ylläpidettävää palvelua juuri mainosteta ja varsin harva on siitä tietoinen. Palveluun saa yhteyden soittamalla numeroon 029 5000.

Riihimäen kirjastossa on juuri päättynyt senioreille tarkoitettu viikoittainen digiopastus. Digiasioista vastaava toiminnanohjaaja Susanna Tuominen on huomannut, että viime aikoina yksi ongelma on noussut tapaamisissa ylitse muiden.

– Moni kysyy päivityksistä ja siitä, miten niiden kanssa pitäisi toimia. Meitä pyydetään auttamaan älypuhelimen päivittämisessä. Kaiken kaikkiaan päivitykset tuntuvat olevan senioreille yllättävän iso asia. He ovat todella varovaisia niiden kanssa, Tuominen kertoo.

Tietoturva aiheuttaa muitakin pelkoja. Senioreita askarruttaa, mihin tiedot joutuvat, jos puhelimella tekee jotain ”väärää” ja voiko joku ulkopuolinen päästä laitteelle. Digiopastuksessa kysellään, onko puhelimeen tullut viesti huijaus vai aito.

– Hiljattain eräälle henkilölle oli tullut viesti sähkölaitokselta, jota hän luuli välittömästi huijaukseksi, vaikka se ei sitä ollut, Tuominen sanoo.

Useimmat digiopastuksessa käyvät ovat asentaneet pyytäneet asentamaan laitteisiinsa sovelluksia. Suosituimpia ovat Facebookin sekä VR:n, Matkahuollon ja Fimlabin sovellukset. Moni haluaa puhelimeensa myös 112-hätänumerosovelluksen.

Seniorit ovat älylaitteen käyttäjinä varuillaan, mutta joissakin asioissa varovaisuutta voisi olla Tuomisen mukaan enemmänkin. Esimerkkinä ovat pankkitunnukset, joita saatetaan säilyttää rahapussissa.

– Ikäihmiset saattavat kertoa pankkitunnuksensa jollekin tuttavalle, jota he pyytävät auttamaan verkkopankin käytössä.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen olisi pudonnut digikelkasta jo aikoja sitten ilman eduskunnan it-tuen apua.

KANSANEDUSTAJA Kimmo Kiljunen (sd), 72, olisi pudonnut digikelkasta jo aikoja sitten ilman eduskunnan it-tuen apua. Hän katsoo tehtäväkseen toimia digihädässä olevien seniorien äänitorvena.

– Taistelen itse digivälineiden kanssa. Yhä useampia palveluita siirretään nettiin ja luullaan, että ihmiset osaavat niitä käyttää.

Kiljunen tunnustaa olevansa avuton esimerkiksi juna- ja lentolippujen ostamisessa. Hän on huolissaan siitä, että Kela siirtää palveluitaan digitaalisiksi ja veroilmoituskin neuvotaan tekemään verkossa. Vakuutusyhtiön kanssa voi olla vaikea toimia ”perinteisin” keinoin. Salasanarumba aiheuttaa ahdistusta.

– Nuoremmat voivat toimia digissä ja hyvä niin, mutta meitä vanhempia ei pidä siihen pakottaa. Kaikki pyydetään katsomaan netistä. Minä en katso koskaan sieltä vaan haluan puhelinnumeron.

Kiljunen saa tämän tästä yhteydenottoja senioreilta, jotka eivät pysty hoitamaan asioitaan. Hän pitää yhteiskunnan kehitystä ikäsyrjintänä.

– Tavallisen ihmisen kurittaminen on viety digitaalisuuden hengessä äärimmilleen. Yhteiskuntaa kehitetään teknologian, ei ihmisten ehdoilla. Ei ihmisille voi aiheuttaa sellaista tunnetta, että he ovat toisen luokan kansalaisia. Senioreilla pitää olla oikeus siihen, että palveluita voi käyttää muutenkin kuin digitaalisesti.

Pitääkö hautaankin pian tunnistautua?

SUSANNA TUOMINEN on pannut merkille, että turhautuminen digitalisoituvaan yhteiskuntaan on kasvussa. Kaikilla ei ole käytössään pankkitunnuksia, joita tarvitaan verkkopalveluihin tunnistautumiseen. Turhautuminen iskee, kun asioita ei saa hoidettua puhelimitse. Osa ei uskalla tunnistautua, vaikka tunnukset olisivat käytössä. Joskus tunnistautumista vaaditaan silloin, kun älylaite ei olekaan mukana. Jos sähköpostia ei ole käytössä, monen asian hoitaminen voi vaikeutua.

– Kaikki tieto on netissä, mutta oleellisen tiedon löytäminen voi olla ikäihmiselle todella hankalaa. Tiedonhaun osaamisen lisäksi vaaditaan teknistä osaamista, Tuominen korostaa.

Riksulassa aamupäivää viettävä 84-vuotias Pirjo Isotalo ei ymmärrä, miksi niin moni on nykyisin nenä kiinni puhelimen näytössä.

– Minä olen aina ollut sellainen ihminen, joka tykkää puhua nenät vastakkain ihmisten kanssa. Se on vihonviimeistä, että kaikki pitää tehdä älypuhelimella. Ihmiset opetetaan siihen, ettei olla tekemisissä toisten kanssa, hän tuhahtaa.

Jatkuva tarve tunnistautua verkkopalveluihin on Isotalon mukaan rasittavaa. Häntä pelottaa se, että erilaiset koodit yleistyvät jo asuntojen ovissakin.

– Pitääkö hautaankin pian tunnistautua?

Kansalaisaloite esittää kunnille velvollisuutta digitukeen

Suomalainen Naisliitto julkisti viime helmikuussa kansalaisaloitteen, joka esittää kaikille kunnille velvoitetta digitukipisteiden perustamiseen. Velvoite perustuisi lainsäädäntöön. Tukipisteitä tulisi olla aloitteen mukaan myös syrjäseudulla.

”Monet tahot, kuten järjestöt ja pankit, tekevät ansiokasta työtä ihmisten digikouluttamiseksi, ja tätä työtä kannattaa ja pitää edelleen tukea. Parhaimmillaankaan tämä tuki ei kuitenkaan tavoita erityisesti matalimmin koulutettuja ja kaikkein iäkkäimpiä”, aloitteessa kirjoitetaan.

Kansalaisaloitteen pitää kerätä puolessa vuodessa vähintään 50 000 allekirjoitusta, jotta se etenee päätöksentekoon. Toukokuun alussa aloitteella oli runsaat tuhat allekirjoitusta.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä