Aika kärttyinen Jeesus. Melkein sääliksi käy viikunapuita ja vähän huolestuneena vilkaisen Huopalahden kirkon eteisen pöytiä. Onneksi se Yhteisvastuu-lipas on ainakin kettingillä kiinni.
Palmusunnuntai on outo jumalanpalveluspyhä. Iloinen ja riemukas pyhä, mutta myös aggression kirkkopyhä. Se on helpottavaa meille, joilla toisinaan palavat käämit. Joskus Jeesus raivostui.
Palmusunnuntain iloon ja raivoon sekoittuu pakahduttavasti tietoisuus matkasta, johon olemme lähdössä. Kukaan ei unohda hilpeimmässäkään hetkessä, että hiljaisen viikon matka päättyy ristille.
Kun lapseni vaikea sairaus aikanaan todettiin, lääkärit muistivat usein mainita, että kyseessä on kuolemaan johtava sairaus. Jo silloin jupisin lääkäreille mielessäni, että myös sinulla on kuolemaan johtava sairaus.
Elämä on sellainen. Onneksi vaikeitakin sairauksia on opittu hoitamaan.
Jotakin juuri niin oikeaa ja syvää on siinä, että palmusunnuntaina vitsat muuttuvat koristeiksi. Niillä ei pieksetäkään, kuten Suomessa on ollut tapana, vaan toivotetaan siunausta ja terveyttä.
TÄMÄN PÄIVÄN epistolateksti, Genosis-hymni, kertoo rakkauden tarinaa. Kuinka Jeesus, Jumalan Poika, Jumala siis itsekin, olisi saanut kaiken, mutta saadakseen ihmiseen taas yhteyden, hän kieltäytyi houkutuksista, kunniasta, maineesta, vallasta, menestyksestä ja omaisuudesta. Hän tyhjentyi kaikesta siitä, mikä Jumalalle kuului ja lähti kulkemaan tietään.
Ensin olivat siis edessä juhlat. Jeesuksen perässä juostiin, häntä ylistettiin, mutta päättäväisesti ihmistä rakastava Jumala puski läpi juhlien eteenpäin, täyttämään tehtäväänsä, jotta ihminen ei olisi jäänyt yksin.
Meidän inhimillisyytemme, ihmisyytemme, ei ole ongelma Jumalalle. Juuri Kristuksessa, Kristuksen ihmisyydessä, hän on valmis kohtaamaan heikkoutemme, kärsimyksemme, häpeämme ja elämän- ja kuolemantuskamme.
Kuinka vaikea on muistaa, että Kristus ei rakasta meissä vain sitä, mikä on hyvää. Hän haluaa tulla siihen kohtaan, missä me olemme heikoimmillanne.
LAPIN LAPSET eivät kulkeneet palmuhsunnuntaina virpomassa, vaan olivat liikkeellä pääsiäislauantaina noitana. Itsekin olin siskon kanssa luutahommissa ja Orajärven kylässä kuljimme talosta taloon laulamassa ”Polly papukaija puussa…”
Mutta sitten tuli noitien eteen laulaja-Einin koti ja ovella olivat vastassa lempeät vanhempansa Eino ja Hilma. Noidat lauloivatkin: ”Tahdon olla sulle hyvin hellä.” Pääsiäisen ilosanoma on se, että vitsoilla ei pieksetä, niillä siunataan. Noidat saattavat muuttua hellyydestä laulaviksi lapsiksi.
Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi.
Matteuksen evankeliumi 21:12–17 (18–22)
Jeesus meni temppeliin ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat ja sanoi heille: ”On kirjoitettu: ”Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.” Mutta te teette siitä rosvojen luolan.”
Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät. Mutta kun ylipapit ja lainopettajat näkivät, mitä kaikkea hämmästyttävää hän teki, ja kuulivat lasten huutavan temppelissä: ”Hoosianna, Daavidin Poika!”, he suuttuivat ja sanoivat hänelle: ”Kuuletko, mitä nuo huutavat?” ”Kuulen”, vastasi Jeesus. ”Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ”Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi”?” Hän jätti heidät siihen, meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja oli siellä yötä.
(Kun Jeesus varhain aamulla oli palaamassa kaupunkiin, hänen tuli nälkä. Hän näki tien vierellä viikunapuun ja meni tutkimaan sitä, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Silloin hän sanoi puulle: ”Ikinä et enää tee hedelmää.” Siinä samassa viikunapuu kuivettui. Kun opetuslapset sen näkivät, he hämmästyivät ja sanoivat: ”Kuinka tuo puu noin äkkiä kuivettui?” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, te ette ainoastaan tekisi tätä viikunapuulle, vaan te voisitte sanoa tälle vuorellekin: ’Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen’, ja niin tapahtuisi. Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte.”)
Palmusunnuntai on aiheeltaan ”Kunnian kuninkaan alennustie”.
Tekstit: Ps. 22:20, Ps. 22:2–6, Ps. 118:25, Ps. 118_26–29. Ps. 22:26, Ps. 73:23, Jes. 50:4–10, Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11, Hepr. 7:24–27, Matt. 21:12–17 (18–22)
Liturginen väri on violetti tai sininen.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti kerätään seurakuntatyöhön ja teologiseen koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä