Uudessa Psalmien kirjan suomennoksessa minun paimeneni onkin Jumala, ei Herra

Näyttelijä Krista Kosonen on lukenut uuden psalmien käännöksen äänikirjaksi. Kosonen on myös UT2020 -äänikirjan lukija. Kuva: Suomen Pipliaseura

Suomen Pipliaseuran psalmien käännöstyö eli Psalmit 2024 julkaistiin tällä viikolla. Psalmit 2024 on ensimmäinen julkaistava osa Vanhan testamentin VT2028-suomennoksesta.

Uusi käännös tulee ilmaiseksi luettavaksi ja kuunneltavaksi osoitteessa raamattu.fi sekä Piplia-sovelluksessa. Äänikirjaksi sen on lukenut Krista Kosonen.

Kirkon juhlilla Tampereella toukokuussa julkistetaan uuden käännöksen mukainen Uusi testamentti (UT2020) ja Psalmit myös perinteisenä kirjana.

Suomen Pipliaseuran VT2028-hankkeen vetäjän ja viestintäjohtajan Terhi Huovarin mukaan uutuuden käännösperiaate on ollut sama, kuin aiemmassa UT:n käännöksessä.

– Lähtökohtana on käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Käännöstilanteessa koko ajan pidetään mielessä vastaanottaja, Terhi Huovari kertoo.

Huovari viittaa tässä myös mallilukijan kehittämiseen.

– Sen taustalla on tutkimustietoa siitä, minkälainen on 20-vuotiaiden kielentaju.

Oletuksemme on, että mikä on ymmärrettävää nuorille, on sitä muillekin.

UUTTA KÄÄNNÖSTÄ tehdään puhelimiin, eli mobiilikäyttöön. Saman tekstin on toimittava luettuna ja kuunneltuna. Uusi suomennos on tarkoitettu kaikenikäisille.

– Oletuksemme on, että mikä on ymmärrettävää nuorille, on sitä muillekin.

Käännösprojektin päärahoittaja on Suomen evankelis-luterilainen kirkko 65 prosentin osuudella. Pipliaseuran osuudeksi jää 35 prosenttia.

Työssä on ollut mukana ekumeeninen ohjausryhmä, jossa on eri kirkkojen edustus sekä suomen kielen asiantuntija.

Mukana on ollut myös laaja käännöksien testaajajoukko.

– Viime vuoden aikana saimme kaikista VT:n koekäännöksistämme yli 2 000 vastausta.

Huovari toivoo, että uusi käännös tuntuisi mahdollisimman monista omalta ja läheiseltä käännökseltä.

– Tämä on taskussa kulkeva käännös tämän ajan ihmisille. Tätä lukiessa ei tarvita sanakirjaa, googlea tai päivystävää teologia, Terhi Huovari sanoo.

KÄÄNNÖSPROJEKTISSA ON mukana myös Pipliaseuran kansainvälisen työn johtaja Seppo Sipilä. Hän kertoo uudessa suomennoksessa tehdyn eräitä käännösratkaisuja, joita aiemmin ei ole paljon viljelty.

Esimerkkinä voisi Sipilän mukaan olla juutalainen liittonomismi, joka nyt on Sipilän mukaan ”otettu vakavasti”. Ytimessä on tällöin heprean sanan hesed kääntäminen. Martti Lutherin Raamatun saksannoksesta lähtien se on Ruotsin ja Suomen raamatunkäännöksissä yleensä käännetty sanalla armo.

– Suomennoksissa sanaa on ennen käsitelty toisenlaisesta näkökulmasta. Armo haiskahtaa käännöksessä tässä kovin luterilaiselta: se on ollut teologian ja käännösperiaatteen kannalta houkutteleva vaihtoehto.

Raamatun hepreaa osaavat tietävät, että armoa sana hesed tarkoittaa vain harvoin.

– Oikeampi käännös olisi lojaalius, sitoutuminen siihen, mitä on sovittu. VT:n ajattelu on, että muinoin Jumala teki esi-isien kanssa liiton. Liitosta pidetään kiinni.

Luterilaisittain ajateltuna asia kääntyy Sipilän mukaan päälaelleen: Jumalalla on ankara vaatimus, jota ihminen ei pysty täyttämään. Mutta Jumala armosta, hyvää hyvyyttään, vastoin kaikkia odotuksia pelastaa ihmisen.

– Psalmeissa olemme kääntäneet hesed-sanan nyt liki kauttaaltaan uskollisuudeksi. Armoksi se käännetään nytkin, jos kohtuudella voidaan ajatella, että hepreankielinen teksti jossakin kohtaa sitä tarkoittaa.

Esimerkiksi Psalmi 103:17 kuuluu nyt uudessa suomennoksessa näin: ”Mutta Jumala on uskollinen aikojen alusta ikuisuuteen niille, jotka kunnioittavat häntä.”

– Emme suomenna heprean sanoja, vaan käännämme suomen yleiskielelle sen, mitä hepreankielinen teksti tarkoittaa, Seppo Sipilä sanoo.

Raamatunkäännöstraditiossa Jahve on käännetty Herraksi. Nyt tästä perinteestä luovutaan.

TOINEN AIEMMISTA suomennoksista poikkeava periaate on ollut Jumalan hepreankielisen erisnimen Jahve suomentaminen.

– Tietysti silloin, kun alkutekstissä on Adon tai Adonai [Herra / Herrani], se kääntyy Herraksi. Emme me siinä hikoile.

Mutta erisnimi Jahve on haaste. Raamatunkäännöstraditiossa se on käännetty Herraksi.

– Luovuimme tästä perinteestä. Silloin kuin erisnimeä Jahve ei ole tarpeen korostaa, käännämme sen Jumalaksi. Mutta jos on tarve alleviivata erisnimeä, silloin suomennokseen pannaan näkyviin se erisnimi – Jahve.

Jo vuoden 1992 virallinen raamatunkäännös lähti varovasti Jahven käyttämiseen.

– Siinä Jahve esiintyy kuusi kertaa – meidän käännöksessämme huomattavasti enemmän.

Koko Vanhassa testamentissa sana Jahve esiintyy vajaat 7 000 kertaa.

– Meillä ei Vanhan testamentin raakakäännöksissä läheskään niin usein kuitenkaan – ja Psalmien kirjassa vain neljä kertaa. Testauksessa kävi ilmi, että valtaosa tavallisista lukijoista koki erisnimen vieraaksi. He eivät osanneet liittää sitä Jumalaan.

Esimerkkinä Psalmi 33:12: ”Onnellinen on se kansa, jonka jumala on Jahve, meidän Jumalamme. Onnellinen se kansa, jonka hän valitsi omakseen.”

Juutalaisessa katsannossa Jumalan nimi lausuttaessa rikotaan toista käskyä. Juutalaiset eivät lue sanaa Jahve, vaan lausuvat sen toisella tavalla, kun tuo nelikonsonanttinen tetragrammi tekstissä esiintyy.

Jahve on Sipilän mukaan tutkijoiden käyttämä konventio.

– Emme tiedä, miten se on alun perin lausuttu. Vokaalit ovat ääntämisen ohjausmerkki, mutta eri teksteissä ne vaihtelevat.

Suomessa on jo aiemmin pysyvästi siirrytty monien raamatunkäännöksien aikaan. Se ei ole huono asia.

TUNNETUN PAIMENPSALMIN (Ps. 23) alku kuuluu uudessa suomennoksessa näin: ”Jumala on minun paimeneni, minulta ei puutu mitään. Hän antaa minun levätä niityillä, viheriöivän ruohon keskellä, hän vie minut lepäämään veden äärelle. Hän antaa minulle uutta voimaa ja pitää minut uskollisesti oikealla reitillä, sillä hän on nimensä veroinen.”

Ja se tunnettu matkalaulu (Ps. 121): ”Nostan katseeni vuoria kohti. Mistä saan avun? Saan avun Jumalalta, joka on tehnyt taivaan ja maan. Hän ei anna askeleidesi horjua, sinun suojelijasi ei nukahtele. Israelin suojelija ei väsy koskaan, ei ikinä vaivu uneen.”

Uusi Psalttarin suomennos ei korvaa vuoden 1992 Kirkkoraamatun Psalmien kirjaa. Se kuitenkin tarjoaa Raamatun käyttäjille uuden vaihtoehdon.

Suomessa on jo aiemmin pysyvästi siirrytty monien raamatunkäännöksien aikaan. Se ei ole huono asia. Pyhä teksti voi siirtyä alkukielistä muille kielille uudelleen ja uudelleen.

Psalmit 2024 odottavat nyt lukijoitaan.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLukijalta: Saksassa kirkot siunaavat sateenkaari­avioparit
Seuraava artikkeliSirpa Kähkönen ja Janne Saarikivi puhujiksi herättä­jäjuhlille Vaasaan

Ei näytettäviä viestejä