Luukkaan evankeliumissa Maria laulaa näin raskaana ollessaan. Jumala korottaa vähäosaiset. Jumala on köyhän ja heikon puolella. Hän antaa lahjansa nälkäisille, ei rikkaille.

Marian poika opetti aikanaan samoin. ”Autuaita ovat köyhät”, hän sanoo Luukkaan evankeliumissa. Matteuksen evankeliumissa opetus on tätä tarkempi. Siellä autuaita eivät ole ”köyhät”, vaan ”hengessään” tai ”hengeltään” köyhät.

Mitä Jeesus sitten tarkoitti suositellessaan köyhyyttä? Konkreettista vähäosaisuutta vai jotain henkisempää asiaa?

Maria ja Jeesus eivät kumpikaan olleet yhteiskuntansa köyhimpiä. Rikkaisiin verrattuna Maria ja Jeesus olivat tietysti todella vähävaraisia. Verrattuna kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, eli kerjäläisiin, he pärjäsivät kuitenkin hyvin. Maria olisi kyllä voinut nuorena joutua kadulle aviottoman raskauden takia. Uskollisena pysynyt kihlattu kuitenkin pelasti hänet suhteellisen turvattuun elämään. Jeesus taas hylkäsi käsityöläisammattinsa ja lähti tien päälle Jumalan vuoksi. Hänestä tuli kiertävä mystikko, saarnaaja ja parantaja. Vaeltaessaankin hänellä oli silti ystäviä, välittävä perhe ja taloudellisia tukijoita.

Omassa elämässään Jeesus siis viittasi kintaalla omaisuuden kartuttamiselle. Hän ei kuitenkaan ollut mikään yhteiskunnallinen reformaattori. Ei hän kutsunut ihmisiä vallankumoukseen eikä hyvinvointivaltion perustamiseen, vaan Jumalan valtakuntaan. Mystiseen yhteyteen Jumalan kanssa.

KRISTITYT MYSTIKOT ovat aina sanoneet, että köyhyys tai hengen köyhyys on ennen kaikkea sisäinen asenne. Syvä yhteys Jumalaan tulee mahdolliseksi, kun ihminen luopuu vaatimuksistaan elämää ja Jumalaa kohtaan. Kun ei koko ajan kiihkeästi tavoittele jotain, voi avautua sille, mitä Jumala haluaa antaa.

Mestari Eckhart oli kristitty mystikko, joka eli 1200- ja 1300-lukujen taitteessa. Hän opetti näin:

”Haluatko tietää, mitä todella tarkoittaa ’köyhä ihminen’? Todellista hengen köyhyyttä on se, että ymmärrämme, mitä emme tarvitse, ja annamme sen olla.
– – Joka antaa asioiden olla niitä tarvitsematta, on paljon onnellisempi kuin kaiken mahdollisen omistamisen tarpeesta
omishtava.”

”Jumala tahtoo olla vain ja ainoastaan meidän omamme. Tätä hän haluaa ja tähän hän pyrkii ja hänen ainoa tavoitteensa on olla juuri sitä. Se on hänelle suuri ilo ja riemu. Mitä enemmän yritämme omistaa asioita, sitä vähemmän hän on meidän omamme, mutta mitä vähemmän me hamuamme luotuja asioita, sitä enemmän hän tarjoaa itseään meille. Siksi meidän Herramme, puhuessaan autuaaksi tekevistä asioista, asetti hengen köyhyyden niistä ensimmäiseksi.”

Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa.

Luukkaan evankeliumi 1: 46–55

”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, ja henkeni iloitsee hänestä, Pelastajastani, koska hän huomasi vähäisen palvelijansa. – – Hän käytti käsivartensa voimaa ja löi hajalleen ne, joiden sydän on ylimielinen. Hän pudotti voimakkaat valtaistuimiltaan ja korotti vähäosaiset, hän täytti nälkäiset hyvällä ruualla ja lähetti rikkaat pois tyhjin vatsoin. – –” (UT2020)

Ensi pyhänä

Marian ilmestyspäivän aiheena on ”Herran palvelijatar”.

Tekstit: 1. Sam. 2:1, Ps. 113:1–8, Luuk. 1:28, 42, 1.Sam. 2:1–2, 6–9, Room. 8:1–4, Luuk. 1:46–55.

Liturginen väri on valkoinen.

Alttarilla on kuusi kynttilää.

Kolehti kerätään Herättäjä-Yhdistyksen lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyöhön valtakunnallisten tapahtumien ja leirien järjestämiseen.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä