Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan hallinto sääti vuoden alussa lain, joka vaatii maan kaikkia uskonnollisia yhteisöjä rekisteröitymään uudelleen, tai kohtaamaan seuraukset.

Käytännössä kaikkien kirkkojen täytyy uudelleen hakea laillista asemaa, jonka viranomaiset voivat myös jättää antamatta: jos jokin ryhmä arvioidaan valtiolle epälojaaliksi, siitä voi tulla laiton.

Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön mukaan uusi laki antaa valtiolle entistä enemmän työkaluja ja mahdollisuuksia kirkkojen painostamiseksi.

Kirkkoja on kuritettu myös siten, että vuoden 2020 poliittisissa levottomuuksien ja mielenosoituksien aikana pidätettyjen kymmenien tuhansien ihmisten joukossa on ollut myös runsaasti eri kirkkojen pappeja.

Ihmisoikeuskeskus Viasnan mukaan kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana 74 pappia on pidätetty, sakotettu tai karkotettu Valko-Venäjältä. Määrän uskotaan kasvavan, kun hallinto kiristää otettaan kirkoista pyrkiessään tekemään niistä lojaaleja valtiolle.

VUODEN 2023 tilastojen mukaan yli 9 miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä oli rekisteröityinä 3 417 uskonnollista ryhmää. Määrä viittaa siihen, että suurtenkin kirkkojen eri seurakunnat rekisteröityvät.

Uuden lain mukaan laillisella uskontokunnalla on oltava ainakin yksi seurakunta, joka on ollut toiminnassa jo 30 vuotta.

Kukaan sellainen, jota maan hallinto syyttää ”ääri- tai terroristitoiminnasta”, ei uuden lain mukaan saa toimia uskonnollisen organisaation johtotehtävissä.

Laki kieltää myös käyttämästä kirkkorakennuksia mihinkään muuhun kuin jumalanpalveluksiin.

YK on kirjelmöinyt Valko-Venäjän hallinnolle uuden lain vuoksi, todeten sen loukkaavan uskonnonvapautta.

VALKO-VENÄJÄN asukkaista noin 80 prosenttia on ortodokseja. Katolilaisia on noin 14 prosenttia. Protestantteja on vain parin prosentin verran – esimerkiksi maan ainoa luterilainen seurakunta toimii Puolan ja Liettuan rajalla sijaitsevassa Hrodnan kaupungissa.

Valko-Venäjän viralliset kielet ovat valkovenäjä ja venäjä. Etnisesti valkovenäläisinä itseään pitää 4/5 väestöstä, mutta venäjä on silti valkovenäjää yleisempi kotikieli.

Muita merkittäviä etnisiä ryhmiä ovat venäläiset, puolalaiset ja ukrainalaiset.

”Ortodoksiseksi ateistiksi” itseään luonnehtinut presidentti Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjää yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Hänen hallintokautenaan Valko-Venäjä on luisunut yhä enemmän kohti diktatuuria ja samalla Venäjän taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan alaiseksi.

Valko-Venäjän pieni luterilainen kirkko on ekumeenisesti aktiivinen