Maailman sodat ja kriisit tulevat yhä lähemmäksi Eurooppaa ja Suomea. Viimeisimpien uutisten mukaan Suomen lähialueilla valmistaudutaan sotaan, ja Iso-Britannia kehottaa valmistautumaan suursotaan.

‒ Realistisesti katsoen näyttää siltä, että Euroopassa ja maailmalla mennään huonompaan suuntaan, ennen kuin paremmat ajat koittavat, Jarno Limnéll sanoo.

Limnéll on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Hänet valittiin kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä kokoomuksen listoilta.

‒ Eduskunnassa olen ilokseni huomannut, että kun puhutaan maanpuolustukseen sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista, keskustelun henki on kunnioittava ja erilaisista mielipiteistä huolimatta yhtenäisyyttä löytyy yli puoluerajojen.

Limnéll muistuttaa, ettei yhtenäisyys tarkoita samaa kuin yksimielisyys.

‒ Mielipide-eroja voi olla, mutta tärkeää on se, millä tavalla keskustellaan.

Yhtenäisyys on asia, josta Limnéll mielellään puhuu. Kansallinen yhtenäisyys on tärkeä arvo, joka lisää kaikkien suomalaisten turvallisuutta. Limnéll siteeraa usein Suomen marsalkka Mannerheimiä: ”Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka.”

Suomen vakavimpana uhkana Limnéll pitää sitä, että meistä tulisi riitelevä ja epäyhtenäinen joukko.

Mannerheimin ajatuksen voi kääntää myös toisin päin: yhtenäinen henki on vahvempi kuin vihollisen miekka.

”Sillä, miten me itse kukin käyttäydymme toisiamme kohtaan arjessa kotona, työpaikalla ja harrastusporukoissa on iso merkitys sille, miten turvalliseksi tai turvattomaksi olomme koemme.”

LIMNÉLL TOIMII Puolustusministeriön alaisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtajana. MTS on perustettu vuonna 1976. Se on tehnyt kyselyjä suomalaisten mielipiteistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, puolustuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta jo viiden vuosikymmenen ajan.

Limnéll kertoo ilahtuneensa saadessaan lukea tammikuussa 2024 julkaistun MTS:n raportin.

‒ Ensimmäinen ajatukseni raportista oli, että turvallisuus yhdistää suomalaisia. Vanha viisaushan on, että epävakaina aikoina uhat yhdistävät. On tärkeää muistaa, että turvallisuus on ihmisen perustarve.

Limnéll muistuttaa turvallisuuden tunteen tutkimusten mukaan syntyvän lähellä, ihmisen lähipiirissä.

‒ Sillä, miten me itse kukin käyttäydymme toisiamme kohtaan arjessa kotona, työpaikalla ja harrastusporukoissa on iso merkitys sille, miten turvalliseksi tai turvattomaksi olomme koemme. Vaikkapa hyväksyvän katseen antaminen toiselle on tärkeä turvallisuusteko.

Naton jäsenyydelle on suomalaisten keskuudessa luja tuki. MTS:n tutkimukseen vastanneista yhdeksän kymmenestä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen.

‒ Suomalaiset ovat sisäistäneet hyvin myös sen, että Nato-jäsenmaana meidän velvollisuutemme on auttaa muita, mutta suomalaiset luottavat myös muiden Nato-jäsenmaiden tukeen meille.

Toisena merkittävänä asiana tuoreesta mielipidemittauksesta Limnéll nostaa esille suomalaisten korkean maanpuolustustahdon.

‒ Suomen korkea maanpuolustustahto on hieno asia ja merkittävää myös kansainvälisessä vertailussa. Se on vahva viesti myös rajojemme ulkopuolelle siitä, että täällä on yhtenäinen kansa. Näin maanpuolustustahto toimii siis myös ennalta ehkäisevästi.

Korkea maanpuolustustahto on yhtenä kulmakivenä sille, että Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista.

‒ Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt parempi kuin koskaan ennen. On merkittävää, että Suomessa on pidetty yllä sotilaallista puolustuskykyä. Suomalaisten kriisinsietokyky on vahva.

LIMNÈLLIN MUKAAN maailman myllerryksestä huolimatta Suomessa on paljon hyvää turvallisuutta.

‒ Toivon, että suomalaiset eivät vaivu synkkyyteen. Kun eletään poikkeuksellisia aikoja, tarvitaan poikkeuksellisen paljon toivoa. Sota- ja kriisiuutisointi lisää turvattomuutta. Nyt jos koskaan tarvitaan lisää turvallisuuspuhetta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kehitys Venäjällä olivat MTS:n mielipidemittauksen mukaan suomalaisten suurimmat huolenaiheet. Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2023. Erittäin tai melko paljon huolta aiheuttavien asioiden lista on pitkä ja sisältää muun muassa seuraavat uhat: maailman pakolastilanne, inflaatio, järjestäytynyt rikollisuus, energian saatavauus, kansainvälinen terrorismi, rasismi, tartuntataudit ja epidemiat, yhteiskunnan eriarvoisuus Suomessa sekä kyberuhat.

Jarno Limnéll toimii myös Maailman talousfoorumin (WEF) asiantuntijaverkoston jäsenenä. Talousfoorumin tuoreimmassa riskiraportissa suurimmaksi globaaliksi uhaksi nostettiin mis- ja disinformaatio eli väärän tai harhaanjohtavan tiedon levittäminen ja niiden kautta ihmisiin vaikuttaminen.

‒ Meiltä edellytetään entistä suurempaa valppautta. On tärkeää muistaa, että informaatiopuolustuslinja kulkee jokaisen korvien välissä.

Limnéll nostaa esille huolen teknologian nopean kehityksen luomiin ja tuomiin turvallisuusriskeihin niin arjen kuin kansallisten tason turvallisuudelle. Erityisen huolissaan hän on nuorista. Tuoreen tutkimuksen mukaan 13–18-vuotiaat nuoret pitävät tärkeimpänä tietolähteenään sosiaalisen median TikTok-kanavaa.

‒ Tämä määrittää merkittävästi nuorten ymmärrystä maailmasta. Käynnissä on iso valtapeli: kuka hallitsee TikTokin ja algoritmia, on vallassa ja hallitsee nuorten maailmankuvaa.

”On lupa välillä irtautua uutisvirrasta. Koko ajan ei tarvitse eikä pidä olla ajan tasalla. ”

TEKNOLOGIAAN LIITTYVÄ kulttuuri on vielä melko nuorta, ja erittäin nopeassa muutoksessa. Limnéll kehottaa jokaista pohtimaan omaa digimaailmakäyttäytymistään.

‒ On lupa välillä irtautua uutisvirrasta. Koko ajan ei tarvitse eikä pidä olla ajan tasalla. Digilaitteiden ajoittainen syrjään laittaminen on merkittävä tekijä henkiselle jaksamiselle. Laitteet voi laittaa kokonaan kiinni ja mennä vaikka metsäretkelle.

Tätä ohjettaan Limnéll noudattaa myös itse, vaikka monessa aktiivisessa roolissa toimivalle se onkin haasteellista.

‒ Omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. Kuten myös se, että ylläpidetään toivoa ja ollaan kiitollisia siitä kaikesta, mikä meillä on hyvin. Suomessa ja Suomella on paljon toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Vaikka Limnéll tekee työtään kansallisten ja globaalien uhkakuvien keskiössä hän ei ole menettänyt toivoa eikä uskoa paremmasta.

‒ Jo kadettikoulusta jäi mieleen oppi: henki on miekkaa vahvempi.

Limnéll toivoo jokaisen tuntevan ja kantavan vastuunsa turvallisuuden tunteen luomisesta omassa lähipiirissään.

‒ On tärkeää tuntea oma vastuunsa. Uskon, että meidän käy hyvin eikä meillä ole mitään hätää.

Ilmoita asiavirheestä