23. sunnuntai helluntaista, Matt. 6:14-15, Matti Perälä

Matti Perälä
Tohmajärvi

Anteeksiantaja on aina oikeassa!

Jeesus sanoi:” Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.” (Mt 6:14) Tämäpä hämmentävää! Onko Jumala niin kuin ihmiset? Nyrkkeileekö hän kanssamme samaan tapaan kuin me toistemme kanssa. Patti patista!

Useimmiten ajattelemme, että Jumala on jotain toisenlaista kuin me ihmiset. Jeesus sanoo Jumalasta tavalla, jonka mukaan tekemisemme kuitenkin liittyvät saumattomasti siihen, mitä Jumala on ja mitä hän tekee. Teoillamme on suorastaan kosminen liittymä.

Jokaisella on anteeksi – velkaa

Anteeksiantaminen ei ole vain ihmissuhdeopintoja. Anteeksi antaminen on aiheena siksi, että se on syvällinen uskon tunnustamisen ja rukouksen ydin. Twitter -tyylillä tiivistin päivän aiheen näin:

”Anteeksiantaja on aina oikeassa! Hän tekee hyvää itselleen!” Anteeksiantaja on Jumalan asiakas. Pitkässä juoksussa. Perimmältään. Antaa anteeksi on parempi vaihtoehto kuin katkeroitua, kovettua, kadottaa toivo kaikesta hyvästä.

Moni ikäihminen muistanee, millaista oli joutua pyytämään anteeksi. Ehkä vielä itse haetun vitsan kanssa puristaa ilmoille nuo sanat: Anna anteeksi! Anteeksi pyytäminen on vaikeaa. Anteeksiantaminen ei ole sen helpompaa. Tämä on meidän ihmisten omakohtaista kamppailua elämän asioiden äärellä. Ilman anteeksipyytämisen tai anteeksiantamisen velkaa ei kukaan ihminen pärjää. Jokaisella on anteeksi – velkaa.

Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat kovaa henkistä ponnistelua. Löperyys on siitä kaukana. Anteeksiantaminen ja pyytäminen eivät ole mitään sormien läpi katsovaa hällä väliä meininkiä!

Anteeksi antaminen ei ole korulauseita eikä politiikkaa

Anteeksianto ei ole mikään leppeä laupeudenosoitus: No olkoon tällä kertaa! Anteeksianto on kokonaisvaltainen tuomio, se ei ole vain vanhan pois pyyhkimistä vaan kokonaan uuden Jumala- suhteen synty. Sillä on merkitys kun olemme maailman uutisten äärellä.

Tätä maailmaa on paha katsoa. Anteeksianto ei ratkaise valtioiden ja ryhmittymien vääryyksiä. Nykyisen maailman tapahtumat saattavat ymmälle varmasti jokaisen uutisia kuuntelevan ja katselevan ja lukevan ihmisen. On mahdoton ymmärtää syitä, miksi ihmiset kohtelevat niin väärin ja sydämettömästi toisiaan. Hyvä esivalta ja sen toimet rauhallisen elämäntavan suojelemiseksi ovat kiitoksen arvoinen asia!

Miten arvokas onkaan tuo 2. lukukappaleessa kuultu filippiläiskirjeen ohje, ”että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää” (Fil 1:9-10).

Anteeksiantaminen on uskon tunnustamista

Jumalan anteeksianto tulee todeksi kun annamme sen vaikuttaa meihin ja annamme anteeksiannon virrata eteenpäin!

Anteeksiantaminen on uskon tunnustamista ja kuuluu uskontunnustukseemme. ”Minä uskon syntien anteeksiantamisen.” (Katekismus 22). Kun puhutaan uskon tunnustamisesta, tämä on olennaista muistaa ja omaksua ja antaa vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme itsemme ja toinen toisemme uskovina ihmisinä.

Anteeksiantaminen tarkoittaa uskon kannalta rohkaisua eteenpäin. Se ei ole helppohintainen läppäisy selkään vaan apu juuri silloin, kun löydän itsestäni epäuskoa, epätoivoa, virheitä, pelkoa. Uskon tunnustus on tämä: ”Minä uskon syntien anteeksiantamisen.”

Anteeksi antaminen on rukousta

Anteeksiantaminen on uskon tunnustamista. Anteeksi antaminen on rukousta. Isä meidän rukouksessa on tämän päivän evankeliumin mukainen pyyntö:” Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.”

Anteeksiantaminen on uskomme ydintä. Uskontunnustuksen ja Isä meidän rukouksen lisäksi Katekismuksessamme on luku (41), jonka otsikko on ”Anteeksiantamuksen sana meille”. Katekismuksen mukaan anteeksiantamuksen sana on rippi. Rippi on syntien tunnustamista yhteisesti jumalanpalveluksessa, henkilökohtaisesti ripissä tai hiljaisesti rukouksessa.

Hiljaisessakin ripissä on synninpäästö

Jos harjoitat rippiä hiljaisessa rukouksessa, on tarpeen muistaa tämä: rippiin kuuluu aina synninpäästö, vapauttava sana. Hiljaiseen rukoukseen kuuluu se, että vakuuttaudut synninpäästöstä: ”Jeesuksen Kristuksen tähden Sinun syntisi annetaan Sinulle anteeksi.” Kaikki.

Miten menemme eteenpäin? Toivon, että kasvaisin uskossa, että olen armahdettu ja Jumalan rakastama ihminen. Niin voimme elää tässä hämmentävien uutisten maailmassa. Jumala pitää meistä huolen.