Syksyllä Jerusalemissa, lehtimajajuhlassa Jeesus julisti kovalla äänellä ja monet kuulivat Hänen Sanansa.
Kristuksen Sana vaikutti jokaiseen, halusi tai ei, oli sitten tullut kuuntelemaan Jeesusta tai ei. Kukaan ei voinut olla kuuntelematta Kristuksen Sanaa: ”Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu.” Näin sanoivat miehet, jotka olivat tulleet pidättämään Jeesuksen, eivät kuuntelemaan. Heidänkin oli pakko pysähtyä kuuntelemaan Kristuksen Sanaa.
Kaikki kuulivat, mutta kaikki eivät uskoneet. Toiset uskoivat ja toiset kääntyivät epäuskossa pois.
Ylipapit ja fariseukset olivat selvästi epäuskoisia. He olivat kuulleet Jeesusta jo aiemmin, mutta he olivat alkaneet vihata Jeesusta ja olivat paaduttaneet itsensä nopeasti. Nyt oltiin vasta lehtimajajuhlilla, ei vielä oltu lähelläkään pääsiäistä, Getsemanea ja Golgataa.
Ylipapit ja fariseukset olivat päättäneet jo ennen lehtimajajuhlaa tappaa Jeesuksen. Kannattaa huomata, että heidän epäuskoonsa ei liittynyt mitään epäröintiä tai epäilyksiä.
He olivat paatuneen varmoja hylätessään sen mitä Jeesus sanoi ja päättivät tappaa Hänet.
Kun fariseusten ja ylipappien palvelijat tulivat takaisin ilman Jeesusta, vaikka heidät nimenomaan oli lähetetty pidättämään Jeesus, ja palvelijat vastasivat syyksi: ””Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu”, ylipapit ja fariseukset eivät kysyneet, että Mitä Hän sitten sanoi. Sillä ei ollut enää mitään väliä: Jeesus oli tapettava. Ylipapit ja fariseukset haukkuivat palvelijansa eksytetyiksi ja tyhmiksi, sitten he totesivat Jeesusta kuuntelevan kansan kirotuksi ja kun Nikodemos yritti nostaa esiin sen, että heidän oma lakinsa ei salli mielivaltaista salamurhaa, Nikodemoksen käskettiin tyhmänä miehenä olla hiljaa. He olivat paatuneen epäuskoisia.
Ylipappien ja fariseusten palvelijat olivat sen sijaan ihmeissään. Toisin kuin paatuneen varmat ylipapit ja fariseukset, he eivät tienneet mitä ajatella Jeesuksesta. Nämä kokeneet temppelipoliisit olivat nähneet ja kuulleet Jerusalemissa varsinkin pääsiäisenä monenlaista valheprofeettaa, ehkä myös messiasehdokkaita eri puolelta Välimerta.
Nyt Kristuksen Sana oli pysäyttänyt heidät. Heidän piti pidättää Jeesus, he olivat löytäneet Jeesuksen temppelistä, he eivät tulleet kuuntelemaan Jeesusta, mutta olivat kumminkin kuulleet Hänen Sanansa sillä seurauksella, että he eivät voineet pidättää Häntä. Palvelijoiden oli pakko jättää tehtävänsä kesken ja mennä takaisin herrojensa luo ilman Jeesusta.
Tässä kohtaa ei voi puhua pelastavasta uskosta, mutta paatuneita he eivät olleet. He ihmettelivät, että mitä tämä on. Kukaan ihminen ei ole puhunut niin. Eikä ihminen niin voikaan puhua, koska Jeesuksen Sanat ovat Jumalan Sanoja. Yhä uudelleen Jeesus kertoo, että Hän, Poika tekee sitä, mihin Isä on Hänet valtuuttanut. Kristuksen Sana oli vaikuttanut näissäkin palvelijoissa kuulemisen. He olivat jääneet ihmettelemään Jumalaa.
Jeesuksella on valta ja siksi Hän puhuu eri tavalla kuin ihminen. Jäivätkö nämä palvelijat Jeesuksen luo, uskoivatko he Jeesukseen ja pelastuivat vai kääntyivätkö he pois epäuskoon ja joutuivat Helvettiin? Me emme tiedä. Palvelijat olivat uhmanneet herrojensa selvää käskyä Jeesuksen Sanojen vuoksi, mutta myöhemmin pääsiäisenä ylipappien ja fariseusten palvelijat hakkasivat paatuneesti Jeesusta. Emme tiedä olivatko hakkaajat juuri samoja miehiä, jotka olivat kuulleet Jeesuksen sanoja lehtimajajuhlilla.
Sitten oli Nikodemos. Kristuksen Sana oli saanut hänetkin kuulemaan jo varhain. Vaikka hän tuli Jeesuksen luo salaa ja peitellysti yritti puolustaa Jeesusta, niin hän ei kääntynyt epäuskoon. Hän jäi Jeesuksen luo ja pääsiäisen tapahtumien yhteydessä näemme miten Nikodemoksen usko säilyi, vaikkakin tuli esille inhimillisen kömpelöllä tavalla.
Sitten oli kansaa, joka uskoi vähemmän tai enemmän. He olivat kuulleet Kristuksen Sanan ja, aivan oikein, todenneet, että tässä on enemmän kuin mitä ihminen puhuu. He kuuntelivat lisää, tosin oli horjuvuutta ja riitaa, jopa Jeesuksen uhkaamista. On syytä muistaa, että elettiin vasta lehtimajajuhlan aikaa ja Jeesus opetti ja paljasti Jumalan salaisuuksia vasta myöhemmin lisää. Osa kansasta ihmetteli, että miten Kristus voisi tulla Galileasta. Ennustuksen mukaan Kristus tulisi Beetlehemistä. Heille ei oltu vielä selvinnyt, että Jeesus oli syntynyt Betlehemissä ja Jeesus täytti kaikki muutkin profetiat. Osa kansasta tunnisti Jeesuksen Mooseksen ennustamaksi suureksi profeetaksi ja vielä osa tunnusti Hänet messiaaksi ja julkisesti.
He uskoivat Jeesukseen. Tosin kansa vaihtoi mieltään useaan otteeseen, Nikodemos piilotteli ja Jeesuksen läheisimmätkin opetuslapset hylkäsivät Jeesuksen Getsemanessa. Vasta myöhemmin usko alkoi jäntevöityä pysyvämmäksi ja julkiseksi toiminnaksi ja sitoutumiseen Jeesukseen.
Siihen liittyy se, mitä Jeesus oli sanonut.
Mitä Jeesus oli sitten sanonut? Mistä Jeesuksen sanoista ylipappien ja fariseusten palvelijat sanoivat: ””Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu”
Lehtimajajuhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.”
Mitä se tarkoittaa?
Raamattu vastaa: Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.
Missä konkreettisesti on tätä vettä? Missä lähde on? Se on meidän kasteessamme. Vesikaste on henkikaste. Apostoli Paavali kirjoittaa: sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. 1. Kor. 12:13
Jokainen saa tulla Jeesuksen luo. Jeesus kutsui luokseen niin fariseukset ja ylipapit, heidän palvelijansa, Nikodemoksen ja kansan. Toiset uskoivat ja jäivät ja toiset eivät uskoneet, vaan kääntyivät pois. Jeesus on ainoa elämän lähde täällä kuoleman laaksossa ja Jeesus huutaa jokaista luokseen ja pysymään luonaan. Amen.