Kirkon keskusteluavun vanhin, tunnetuin ja käytetyin palvelu Palveleva puhelin on menettänyt kymmenen vuoden aikana yli puolet päivystäjistään. Vuonna 2012 päivystäjiä oli vajaat 2 000 ja vuonna 2022 enää vajaat 1 000. Vuonna 2023 koko maassa toimi 750 päivystäjää.
Suurin yksittäinen selittävä tekijä päivystäjien määrän puolittumiseen on se, että Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien työntekijät poistuivat päivystysringistä vuosina 2018–2020. Tällöin päivystäjäjoukosta lähti noin 500 pappia, diakonia ja nuorisotyöntekijää, ja Palvelevan puhelimen kellonaikoja jouduttiin muuttamaan. Aiemmin puheluihin vastattiin joka päivä kello 03 saakka, mutta nykyään päivystys päättyy puoliltaöin.
Espoon seurakuntayhtymän sopimus Palvelevasta puhelimesta päättyi kokonaan eli myös vapaaehtoisten osalta loppuvuodesta 2018 ja Vantaan yhtymän sopimus heinäkuun alussa 2020.
Helsingin seurakuntayhtymäkin kaavaili toiminnasta vetäytymistä myös vapaaehtoisten osalta. Yhtymän yhteinen kirkkoneuvosto esitti Palvelevan puhelimen toiminnan lopettamista syyskuussa 2022. Palveleva puhelin mainitaan Helsingin yhtymän perussäännössä, joten siitä luopuminen olisi edellyttänyt yhteisen kirkkovaltuuston päätöstä perussäännön muuttamiseksi.
Nyt Helsingin seurakunnat ovat kuitenkin tehneet uuden sopimuksen Palvelevan puhelimen jatkosta. Helsingin seurakuntien Palvelevan puhelimen vapaaehtoisten päivystäjien koulutus, päivystysvuorot ja tuki järjestetään tämän vuoden alusta lähtien yhteistyössä Järvenpään seurakunnan kanssa. Asiasta kertoi Kirkko ja kaupunki.
Toiveissa on, että toiminnan jättäneet helsinkiläiset, koulutetut vapaaehtoiset palaisivat rinkiin, kun tilanne on vihdoin selkiytynyt.
HELSINGIN VAPAAEHTOISTEN päivystäjien työtä Palvelevassa puhelimessa, Palvelevassa chatissa, netissä ja kirjeessä koordinoi aiemmin Helsingin Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila. Nyt koordinointia hoitaa myös helsinkiläisten osalta Järvenpään seurakunnan koordinaattori Minna Kotajärvi.
Helsingissä Palvelevan puhelimen vapaaehtoisia on ollut vuosittain noin 80. Kun toiminnan tulevaisuus alueella muuttui epävarmaksi, sitoumuksen tehneitä vapaaehtoisia oli elokuussa 2023 enää noin 60, ja loppuvuodesta päätöstä toiminnan kohtalosta Helsingissä odotti enää kymmenkunta aktiivista päivystäjää.
Kotajärvi huolehtii tällä hetkellä päivystäjistä Järvenpään ja Helsingin lisäksi Nurmijärven, Hyvinkään, Mäntsälän, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen seurakunnissa. Tähän ryhmään kuuluu nyt kokonaisuudessaan 60 aktiivista päivystäjää. Toiveissa on, että toiminnan jättäneet helsinkiläiset, koulutetut vapaaehtoiset palaisivat rinkiin, kun tilanne on vihdoin selkiytynyt.
Palvelevan puhelimen vapaaehtoisten koulutus kestää 40 tuntia ja se pitää sisällään muun muassa luettavaa materiaalia, tehtäviä, kokoontumisia ja ohjattua harjoittelua.
”Keskusteluja käytiin viime vuonna kaikkiaan yli 555 vuorokautta”
VUONNA 2023 Kirkon keskusteluapuun tuli Suomessa noin 103 000 yhteydenottoa. Puheluihin vastattiin 42 400 kertaa, ja chatissa käytiin 3 941 keskustelua. Nettikirjeisiin vastattiin 1 170 kertaa.
– Pystyimme siis vastaamaan alle puoleen yhteydenotoista. Keskusteluja kuitenkin käytiin viime vuonna kaikkiaan yli 555 vuorokautta, kertoo Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikön asiantuntija Petri Patronen.
Patronen on tekemässä selvitystä Kirkon keskusteluavun tulevaisuudesta. Sen kirjoitustyö on loppusuoralla. Patronen nostaa selvityksen pohjalta esiin kolme huomiota.
Ensinnäkin puhelin- ja verkkoauttamisen kentällä on Patrosen mukaan kysynnän ja tarjonnan välillä selvä epäsuhta, joka on korostunut erityisesti koronan jälkeen. Yhteydenotot esimerkiksi Mieli ry:n paveluihin ovat kasvaneet dramaattisesti.
– Kirkon keskusteluapu on yhä merkittävä toimija, jonka alasajo tarkoittaisi huomattavaa aukkoa muutenkin ylikuormittuneessa puhelin- ja verkkoauttamisen kokonaisuudessa.
Kirkon ei pidä Patrosen olettaa kolmannen sektorin yksin vastaavan riittävästä puhelin- ja verkkoauttamisen tarpeesta tulevaisuudessa. Hän mainitsee viime syksynä epävarman taloustilanteen vuoksi käydyt Mieli ry:n muutosneuvottelut, joiden seurauksena siellä irtisanottiin kuusi työsuhdetta ja Mieli ry:n kokonaishenkilöstömäärä väheni 30 henkilöllä.
Kirkon keskusteluavun suurin heikkous liittyy sen hajanaiseen ja hauraaseen organisaatiorakenteeseen.
Toiseksi Kirkon keskusteluapu pystyy Patrosen mukaan tarjoamaan palveluaan huomattavan resurssitehokkaasti. Se on Suomen kolmanneksi suurin yleistä keskusteluapua tarjoava toimija ja pystyy vastaamaan 42 prosenttiin yhteydenotoista, eli on kilpailukykyinen verrattuna muiden suurten toimijoiden prosenttiosuuksiin.
– Kirkon keskusteluavussa vapaaehtoisia koordinoi vain reilut 30 osa-aikaista työntekijää, joiden yhteistyöpanos vastaa suunnilleen 10 täysiaikaisen työntekijän työmäärää. Resurssitehokkuus tarkoittaa toisaalta käänteisesti sitä, että Kirkon keskusteluapu kärsii resurssipulasta.
Patrosen kolmas havainto on, että Kirkon keskusteluavun suurin heikkous liittyy sen hajanaiseen ja hauraaseen organisaatiorakenteeseen. Toiminnan jakautuminen lukuisiin itsenäisiin seurakuntiin ja vähäinen yhteinen koordinaatio vaikeuttavat Patrosen mukaan palvelun kehittämistä ja ylläpitoa ja johtavat epäyhtenäisiin käytäntöihin ja laadun epätasaisuuteen eri seurakuntien välillä.
– Hajanaisen, epätasaisesti resursoidun organisaationsa vuoksi Kirkon keskusteluapu lähtee takamatkalta verrattuna valtakunnallisiin kolmannen sektorin toimijoihin. Kirkon sisäisesti se taas jää vapaaehtoistyön luonteensa takia virkavetoisten sielunhoidon työmuotojen, kuten sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan jalkoihin resurssoinnissa. Lisäksi yksittäisen paikallisseurakunnan sisäiset muutokset voivat heilauttaa merkittävästi keskusteluavun asemaa ja vaikuttaa valtakunnalliseen palvelun laatuun, Patronen summaa.
Miltä Palvelevan puhelimen tulevaisuus kokonaisuudessaan sitten vaikuttaa?
– Työ on merkityksellistä ja arvokasta. Sen menestyminen kuitenkin edellyttää resurssien lisäämistä ja tiiviimpää yhteistyötä valtakunnallisesti. Se taas vaatisi lukuisia päätöksiä eri paikkakunnilta ja eri tasoilta, kirkkoherroilta, esihenkilöiltä ja seurakuntavaltuutetuilta, mikä tekee prosessista mutkikkaan ja tuloksista epävarmoja. Kuitenkin, kuten Helsingin seurakuntayhtymän päätös on osoittanut, toivoa on.
”Selkeästi sanoitettu rooli yksinäisyyden lievittäjänä auttaisi Kirkon keskusteluapua erottumaan muista auttamispalveluista.”
KIRKON PALVELEVAN puhelimen numero on sama koko maassa. Puhelu yhdistyy vapaana olevaan päivystyspisteeseen riippumatta siitä, mistä ihminen soittaa.
Päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia sekä kirkon työntekijöitä. Pääperiaatteina ovat luottamuksellisuus, anonyymius, vapaaehtoisuus ja yhteydenottajan kunnioittaminen. Kirkon keskusteluavulla ei ole asiakasrekisteriä. Puheluita ei tallenneta eikä käydyistä keskusteluista poimita henkilökohtaisia tietoja. Soittajien numerot eivät välity päivystäjille.
Petri Patrosen mukaan Palvelevan Puhelimen tärkein tehtävä on yksinäisyyden lievittäminen.
– Nyky-yhteiskunnassa yksinäisyys ja siitä aiheutuva pahoinvointi ovat lisääntyneet merkittävästi. Ainakin 72 prosenttia kirkon keskusteluapuun soittavista on yksinasuvia, ja yksinäisyys on ilmiönä läsnä suuressa osassa keskusteluja. Selkeästi sanoitettu rooli yksinäisyyden lievittäjänä auttaisi Kirkon keskusteluapua erottumaan muista auttamispalveluista ja selventäisi myös kirkossa sisäisesti sen merkitykseen liittyvää hämmennystä.
Palveleva puhelin on avoinna joka päivä kello 18–24 ja vastaa numerossa 0400 221 180. Palveleva chat on avoinna maanantaista perjantaihin kello 16–20.
Lue myös:
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä