Presidenttiehdokkaiden kärkiseitsikko kertoi Kotimaalle tärkeimmät arvonsa ja mitä uskonnonvapaus heille merkitsee. Heiltä kysyttiin kolmea kysymystä:

1. Mitkä ovat sinulle tärkeimmät arvot, joiden mukaan johtaisit maata? Miten ne näkyvät omassa elämässäsi?

2. Mitä uskonnonvapaus sinulle merkitsee? Mitkä ovat uskonnonvapauden toteutumisen suurimmat uhat Suomessa?

3. Miten voisi edistää uskontojen ja kulttuurien sopuisaa yhteiseloa yhteiskunnassamme?

Mika Aaltola

Ikä: 54
Valitsijayhdistys

1. Tässä maailmanajassa arvot ovat usein ihmisiä jakavia. Presidentin ensisijaisena tehtävänä on yhdistää kansakuntaa ja luoda sitä keskinäistä liima-ainesta, joka tuo meidät yhteen. Oikeudenmukaisuus, rohkeus, viisaus ja kohtuullisuus eli kardinaalihyveet, joita suuresti arvostan ja joiden mukaan pyrin elämään, liittyvät yhdistäviin, ylisukupolvisiin elementteihin. Ne ovat myös kristilliset hyveet. Myös puolustus on arvoni. Vapaan yhteiskunnan puolustus sotaisemmassa maailmassa on Suomen kulmakivi.

Omassa elämässä yhdistävät arvot näkyvät omassa elämässä avarakatseisuutena. Olen aina arvostanut myös toisella tavoin ajattelevien ja kriittisten ihmisten pitämistä lähipiirissä. He haastavat ajattelemaan ja toimivat päätöksenteossa myös turvana, kun tulee mietittyä asioita laajemmin myös muista näkökulmista. Puolustus arvona on näkynyt laajana osallistumisensa maanpuolustustoimintaan. Olen näistä ansioistani saanut myös palkintoja ja mitaleja.

2. Uskonnonvapautta tulee kunnioittaa, se on perusvapauksiamme. Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa ja Suomessa on jouduttu sulkemaan juutalaisia kouluja ja synagogia. Juutalaisvihan palaaminen on negatiivinen merkki ajassamme. Eri uskonnollisten ryhmien tulisi saada olla rauhassa, niiden ryhmien, jotka itse kannattavat uskonrauhaa.

3. Arvojohtajana presidentti on keskeisessä roolissa edistämässä eri vähemmistöjen, kulttuurien ja uskontojen sopuisaa yhteiseloa. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Vähemmistöjä tulee tukea, heidän kotouttamistaan sekä heidän kykyään elää kanssamme. Yhteiseloa edistää suomalaisuuden määritelmän laajentaminen, mitä se merkitsee tänä päivänä? On hyvä, että meillä kaikilla on jaettu käsitys siitä, keitä me olemme, ja että annamme tähän avaimia myös vähemmistöille. Esimerkiksi olisi tärkeää antaa avaimia Suomen historiallisen kokemuksen ymmärrykselle järjestämällä maanpuolustuskursseja myös uusille suomalaisille. Maanpuolustustahdon ja avoimen kansallisuustunteen pitää säilyä yhdistävänä tekijä Suomessa.

Li Andersson

Ikä: 36
Puolue: Vas.

1. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kestävyys. Tahdon puolustaa hyvinvointivaltiota, kasvattaa tasa-arvoa ja vähentää köyhyyttä sekä olla ratkaisemassa koko ihmiskuntaa uhkaavaa ilmastokriisiä. Näiden tavoitteiden puolesta teen töitä joka päivä.

Politiikassa haluan edistää erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten asemaa ja palveluita. Näissä elämän vaiheissa olemme kaikki kaikkein eniten riippuvaisia siitä, millaista hoitoa ja hoivaa saamme. Ilmasto- ja luontokriisiin vastaamisessa aika on loppumassa, ja myöskään Suomella ei ole varaa epäonnistua näiden koko ihmiskunnan kannalta keskeisten kriisien hoidossa.

2. Uskonnonvapaus merkitsee minulle yhtä keskeisimmistä periaatteista demokraattisessa sivistys- ja oikeusvaltiossa. Tahdon Suomen valtion jatkavan ja vahvistavan sitä periaatetta, että uskonnonvapauteen sisältyy oikeus uskoa ja harjoittaa uskoaan sekä oikeus olla kuulumatta uskontokuntiin ja osallistumatta uskonnollisiin toimituksiin. Suurin uhka uskonnonvapaudelle olisi poliittinen liike, joka nousisi vastustamaan tätä perustavaa kansalaisvapautta.

3. Suomi on ollut aina moniuskontoinen ja monikulttuurinen. Meidän on syytä oppia kunnioittamaan erilaisuutta ja monimuotoisuutta, siihen sisältyy myös tieto ja ymmärrys uskonnoista

Tässä ajassa tarvitaan enemmän yhdistäviä asioita, kun mietitään sitä perustaa, jolle maamme yleissivistys ja arvopohja nojaa. Toimiessani opetusministerinä selvitettiin aloitteestani katsomusaineiden opetuksen kehittämistä. Selvityksessä katsomusaineita tulisi kehittää siitä näkökulmasta, mikä eri uskonnoille ja elämänkatsomustiedon opetukselle on yhteistä, tavoitteena yhteinen katsomusaine.

Pekka Haavisto

Ikä: 65
Valitsijayhdistys

1. Arvoja on monia, mutta olen tiivistänyt omani kolmeen – rauha, ympäristö, ihmisoikeudet. Rauhaa tarvitaan kaikkeen kehitykseen. Presidentin tärkein tehtävä on turvata rauha Suomessa; siihen tarvitaan ennen kaikkea neuvottelutaitoa ja diplomatiaa. Presidenttinä tekisin kaikkeni myös rauhan rakenteiden puolesta – toisten kunnioittaminen, erilaisten ajatusten kuuleminen. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat aikamme suurimpia haasteita. Ne on ratkaistava nyt. Ilman ihmisoikeuksia – kotimaassa ja ulkomailla – emme elä ihmisarvoista elämää. Näitä arvoja presidentti puolustaa niin kotona kuin kansainvälisillä foorumeilla.

2. Uskonnonvapaus ja uskonrauha ovat nousseet nyt voimakkaasti esiin muun muassa Ruotsissa tapahtuneiden Koraanin polttojen vuoksi. Olen tehnyt työtä eri uskonnollisten ryhmien kanssa, ja moni kokee ilmapiirin ahdistavana – ikään kuin olisi väärin elää uskontonsa mukaista elämää Suomessa. Toisaalta yhteyttä ottavat uskontojen uhrit – ihmiset, jotka ovat kokeneet uskonnollista painostusta tai eristämistä sen vuoksi, että eivät ole eläneet ”oikeanlaista” elämää. Uskonnonvapaus on minulle positiivinen vapaus – oikeutta uskoa, oikeutta olla uskomatta – ja kaikille oikeus käydä rakentavaa keskustelua maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista kysymyksistä.

3. Osallistuin vuoden 2023 YK-päivänä Diakonissalaitoksella järjestettyyn eri uskontokuntia yhteen tuovaan YK-päivän juhlaan. Tunnelma oli hieno – uhkia ja maailman konflikteja käsiteltiin rakentavalla tavalla, uskonnot nähtiin voimavarana maailman kriisien ratkaisuun. Oli hienoja kohtaamisia. On tärkeää, että Suomessa säilytämme tämän uskontoihin liittyvän positiivisen voimavaran. Tällaiset kohtaamiset ja niiden mahdollistaminen voisi olla myös presidentin arkea.

Jussi Halla-aho

Ikä: 52
Puolue: PS

1. Arvoni, joiden mukaan johtaisin maata, ovat oman kansan etu, yksilön vapaudet ja kohtuullisuus. Omassa elämässäni kohtuullisuus näkyy elämäntavoissa sekä siinä, että en vaadi muilta enempää kuin itseltäni enkä itseltäni enempää kuin muilta.

2. Uskonnonvapaus on tärkeä yksilönvapaus, mutta sen varjolla ei voi rajoittaa muiden vapauksia, esimerkiksi lapsen oikeuksia tai sanan- ja ilmaisunvapautta. Islam ja sen konservatiiviset tulkinnat ovat epäilemättä suurin uhka sekä islamilaisissa yhteisöissä elävien lasten oikeuksien toteutumiselle että muiden vapaudelle harjoittaa kristillisiä perinteitä.

3. Yhteiskunnan on edellytettävä tulijoilta sopeutumista suomalaiseen elämänmenoon, johon kuuluvat muun muassa naisten ja lasten oikeudet sekä kantaväestön perinteet. Yhteiskunnan ei tule alistua vähemmistöjen vaatimuksiin erityiskohtelusta. Suomi on suomalaisten kansallisvaltio, ja lainsäädäntömme ja tapakulttuurimme heijastavat suomalaisten moraalisia, eettisiä ja siveellisiä näkemyksiä.

Olli Rehn

Ikä: 61
Valitsijayhdistys, Kesk.

1. Ihmisarvon kunnioitus, tasa-arvo ja vapaus ovat kestäviä periaatteita. Ne kumpuavat kristillisestä ja humanistisesta ajattelusta. Niistä voidaan johtaa myös tasavaltalaisen perustuslakimme keskeiset periaatteet kuten demokratia, oikeusvaltio, perusoikeudet. Näitä tasavallan peruspilareita haluan puolustaa.

Puolustin 2000-luvun alussa oikeusvaltiota tukemalla ystävääni Alpo Rusia, jota epäiltiin yhteistyöstä DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin kanssa. Hän oli syytön, mutta sen toteaminen vei viranomaisilta paljon aikaa.

Olen myös koettanut muistaa vanhempieni opetuksen, että kaikkia ihmisiä katsotaan silmän tasalta.

2. Julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä vain negatiivisesta uskonnonvapaudesta, oikeudesta olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen.

Minä pidän yhtä tärkeänä positiivista uskonnonvapautta, oikeutta harjoittaa uskontoa yksityisesti ja julkisesti. Tätä oikeutta ei pidä rajoittaa.

Uskonnonvapauden suurimpana uhkana voidaan pitää negatiivisen uskonnonvapauden tulkinnan viemistä mahdollisimman pitkälle. Se voi johtaa jopa yritykseen poistaa uskonto kokonaan julkisesta tilasta.

Ihminen ei elä vain leivästä, vaan meihin on sisäänrakennettu kaipaus henkiseen, hengelliseen.

3. Korostan uskonnollisen lukutaidon tärkeyttä. Meidän on hyvä tuntea niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen keskeisiä opetuksia. Tähän sopii tuttu sananlasku: arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Voimme elää sovussa, kun tunnemme toisemme ja näemme toisemme pohjimmiltaan samanlaisina ihmisinä, ei pelättävinä vieraina. Siksi tarvitaan uskontojen ja kulttuurien vuoropuhelua ekumenian hengessä. Molemmat kansankirkkomme ovat tehneet tässä hyvää työtä.

Maahanmuuton myötä Suomesta tulee väistämättä monikulttuurinen maa. Mutta monilakinen se ei voi olla, vaan kaikkien on noudatettava Suomen eduskunnan säätämiä lakeja. Siksi meidän on huolehdittava maahanmuuttajien hyvästä kotouttamisesta. Jommankumman kotimaisen kielen oppiminen on tärkeää. Kannatan myös kansalaisuuskoetta, jossa vaadittaisiin esimerkiksi perustuslakimme keskeisten määräysten tuntemista.

Alexander Stubb

Ikä: 55
Puolue: Kok.

1. Minulle tärkeimmät arvot ovat vapaus, tasa-arvo ja turvallisuus. Näiden arvojen toteuttamista tavoittelen työssäni ja elämässäni yleensä.

Kultainen sääntö on aina ajankohtainen ohje. Pyrkimys tehdä toiselle se, mitä tahtoisi itselleen tehtävän. Tuon todeksi eläminen tekee maailmasta paremman paikan, jossa myös lähimmäisenrakkaus ja yhteisvastuu voivat toteutua.

Johtajille myös sana kohtuullisuus on tärkeä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettemme eläisi yli varojen, olivatpa kyseessä sitten talouden resurssit tai luonnonvarat.

2. Uskonnonvapaus tarkoittaa minulle kunnioitusta toisia kohtaan. Uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden oman uskonnon ja oman vakaumuksen harjoittamiseen.

Uskonnonvapaudessa on kaksi puolta, oikeus uskoa ja oikeus olla uskomatta. Nämä molemmat ovat tärkeitä. On tärkeää, että ymmärrämme eri tavoin ajattelevia ja ylipäätään tunnistamme uskonnon merkityksen ihmisille.

Eurooppalaisesta näkökulmasta emme aina riittävästi tunnista uskontojen roolin kasvua maailmassa. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa uskonnoilla on eri tavoin merkittävä rooli.

Suomen uskonnonvapaus on juuri täyttänyt 100 vuotta. Se on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja perusvapaus.

3. Kunnioitus toisia kohtaan on tärkeä lähtökohta rakennettaessa kaikille hyvää yhteiskuntaa. Kunnioituksen syntymistä edistää riittävä käsitys sekä omasta että muista uskonnoista ja vakaumuksista. Pidän tärkeänä, että uskontojen kesken on aktiivista vuoropuhelua ja voimme olla esimerkkinä sujuvasta eri uskontojen rinnakkaiselosta.

Jutta Urpilainen

Ikä: 48
Puolue: SDP

1. Tärkeä arvo on ihmisten yhdenvertaisuus. Se kumpuaa jokaisen jakamattomasta ihmisarvosta ja yhtäläisistä ihmisoikeuksista. On valtioiden tehtävä kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa, joten sen tulee näkyä myös presidentin arvojohtajuudessa. Tasavertaisuuden henkeä saamme itse kukin harjoitella niin työpaikalla kuin lasten kasvatuksessa.

Oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo yhteiskunnassa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio toteuttaa lähimmäisvastuun ideaa. Siksi presidenttinä puolustaisin sitä ja peräänkuuluttaisin kohtuutta. Kaikkien on osallistuttava hyvinvointivaltion ylläpitämiseen kohtuullisella panoksella, omien voimavarojensa mukaan. Taakka ei saa langeta heikoimpien kannettavaksi. Kukin meistä tietää, kuinka kokemus epäreilusta kohtelusta ajaa meitä erilleen.

Kolmantena haluan nostaa esiin vuoropuhelun. Yhteiskunnassa tarvitaan enemmän yhteisymmärrystä ja toisten kunnioittamista. Itse en kieltäydy keskustelusta, jos vastapuoli vain käyttäytyy asiallisesti. Ihmistä ei saisi pelkistää yhteen mielipiteeseen. Ilman vuoropuhelua asenteita ei ole mahdollista muuttaa tai perusteettomia uhkakuvia hälventää. Olisin kohtaamisten presidentti, joka edistää vuoropuhelua sekä ihmisten että valtioiden kesken.

2. Uskonnonvapaus on minulle vapautta uskoa itselle sopivalla tavalla ja vapautta olla uskomatta jollekin toiselle sopivalla tavalla. Se on ajattelun, puhumisen, kokoontumisen ja toiminnan vapautta. Poliitikkona pidän tärkeänä, että valtiot pyrkivät erilaisten uskojen tasapuoliseen kohteluun. Länsimaissa tämä toteutuu kohtuullisen hyvin, mutta globaalisti haasteet ovat paikoin hyvinkin isoja. Suomessa uskonnonvapauden uhkia saattaa nousta siitä, jos uskonnottomuus nousee ihanteeksi synnyttäen paineita suitsia ihmisten oikeutta puhua uskostaan. Myös politiikan heijastuminen uskonnollisiin asenteisiin on vaarallista. Esimerkiksi synagogiin ja moskeijoihin kohdistunut ilkivalta on vakavaa ja rikkoo uskonrauhaa.

3. Perusta luodaan jo koulussa. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus auttaa nuoria ymmärtämään maailmaa. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää erilaisia uskontoja ja kulttuureja – ja kunnioittaa ihmisten oikeutta omaan uskontoon. Suomessa on tehty pitkään hyvää ekumeenista työtä ja harjoitettu uskontodialogia. Vuoropuhelun merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Samalla on todettava, että uskonnon perusteella ei saa rajoittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta, asettaa toisia ihmisiä heikompaan asemaan tai polkea vähemmistöjen oikeuksia. Uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlavuoden vietto on ollut hyvä tapa edistää sopuisaa yhteiseloa. Esimerkiksi uskontolukutaidon opettaminen toimittajille on vaikuttanut hyvältä tavalta lisätä yhteistä ymmärrystämme.

Ilmoita asiavirheestä