Jos jokin harrastus kuulostaa ulkopuolisesta erikoiselta, se on ehdottomasti kamppailulaji systema. Kotka-Kymin seurakunnan oppilaitospappi Tommi Vehmaksen mukaan siinä toisen lyöminen on ”rakkaudella annettu lahja”.

Fyysinen kilvoittelu kiinnosti Vehmasta jo lapsena. Hän kokeili muun muassa judoa ja karatea. Alle parikymppisenä hän halusi tanssijaksi ja treenasi sitä paljon.

Iän myötä oma keho alkoi tuntua vieraalta. Systema on tarjonnut tutkimusmatkan omaan kehoon, ajatuksiin sekä pelkojen ja jännitteiden hyväksymiseen kannustavassa ilmapiirissä.

– Olen oppinut syleilemään kehoani, pelkojani ja luopumaan haitallisista ajatusmalleista. Nyt kohta nelikymppisenä tunnen kehoni ja sen kyvyt, rajat ja mahdollisuudet.

Toki lajissa on mukana myös kamppailullinen ulottuvuus. Olennaista on, että vastustajan hyökkäys pyritään lopettamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ilman omia tunnereaktioita.

– Toisaalta se, että voi kolmesti viikossa myös purkaa omia aggressioita ja fyysistä ylivilkkautta turvallisessa ympäristössä, arvostavassa hengessä, on hyvin vapauttavaa. Sen jälkeen on helpompi rakastaa lähimmäistä.

tarkoitus ei ole rikkoa vastustajaa, vaan hänen halunsa jatkaa hyökkäystä.

VAIKKA LAJISSA lyödään, keskeistä on ennen kaikkea oppia liikkumista, hengittämistä, rentoutumista ja parempaa ryhtiä, Vehmas painottaa. Rentouden harjoittelu antaa keinoja havainnoida kehossa ja mielessä tapahtuvia muutoksia ja tunnetiloja.

Juuri rentoutumisen voi nähdä myös keinoksi purkaa kriisitilanteita: itsepuolustustilanteisiin voi oppia reagoimaan muutenkin kuin väkivallalla.

Harjoittelussa liikkeitä tehdään alkuun hyvin hitaasti, jotta keho löytää luonnollisimman tavan liikkua ja mieli saadaan koulutettua pois taistele tai pakene -refleksistä.

Vehmas korostaa, että tarkoitus ei ole rikkoa vastustajaa, vaan hänen halunsa jatkaa hyökkäystä. Lajissa yhdistyvätkin lyönnit ja positiivinen ilmapiiri.

– Kohtaamistani kamppailulajien harrastajista systema-treenaajat ovat valtaosin kaikkein humaaneimpia tyyppejä. Kovaakin treenaamista leimaa yleensä vielä kovempi naurunremakka.

Lajin neljästä peruspilarista – ryhti, hengitys, jatkuva liike, rentous – on Vehmaksen mukaan hyötyä myös työssä. Hengitystekniikka voi auttaa jumalanpalveluselämässä tai sielunhoitotilanteissa niin toimittajaa kuin osallistujaa rauhoittumaan.

Opit kehollisuudesta voi tuoda seurakuntaelämään vaikkapa liikkuvina messuina, nuorisotyössä ne auttavat purkamaan energiaa ja tutustumaan omaan kehoon. Hidas liike, hengitys, rentouden hakeminen voi olla valmistelua
rukoukseen tai osa sitä.

– Itse yhdistän joskus kamppailullisimmissa treeneissä liikkeeseen, hengitykseen ja lyönteihin hiljaista rukousta: Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika – armahda minua syntistä.